EmediateAd

Suutuin laskettelurinteessä

14.03.2010 13:56 Amanda Hyvärinen

Kävin hiihtolomalla laskettelemassa ja ratsastamassa. Yleensä pidän ratsastamisesta kaikkein eniten, mutta nyt laskettelu oli mukavampaa, sillä ratsastuksessa sormet ja varpaat jäätyivät. Sormikkaat olivat ehkä vähän liian ohuet. Jaloissa oli Ugg-kengät, mutta varpaita vaan rupesi silti kylmäämään.

Lasketteleminen on helppoa. Silleen vaan siirtää painoa ja kääntää suksia puolelta toiselle. Siis kun jalkoja kääntää, sukset kääntyy samalla. Välillä pelottaa tulla alas, jos rinne on jyrkkä. Silloin pitää katsoa, että jyrkässä kohdassa menee pitkään sivulle. Kun mäki vähän loivenee, alan kääntyillä nopeammin.

Kaaduin kyllä välillä, ja vaikka ei sattunut, suutuin. Sanoin etten enää koskaan laskettele. Sauvat irtosi käsistä ja yksi mies tuli ja ojensi ne minulle. Kiitin miestä ja laskin mäen alas.

Kaaduin toisenkin kerran. Silloinkin suututti ja taas lähti ne sauvat. Sauvat irtosi koko ajan, enkä tykännyt siitä. Seuraavalla kerralla laitoin remmit kiinni käsiin ja laskukin sujui paremmin. Loppulomasta en kaatunut enää ollenkaan.

Kävimme rinteen päällä ravintolassa ottamassa lämmintä kaakaota. Se oli mukavaa, kun oli kylmä pihalla. Vaikka periaatteessa ei kyllä ollut kivaa, kun oli kylmä, mutta kun se kaakao oli niin hyvänmakuista, niin se oli mukavaa.

Hiihtoloma on nyt ohi, ja se on tylsää. En haluaisi lähteä kouluun. Välillä tykkään siitä ja välillä en, kun tulee niin paljon läksyjä. Mutta on kiva, että katsomme ehkä Maija Poppasen loppuun koulussa. Että sen takia on kyllä kiva mennä takaisin.

2 kommenttia

klasu kirjoitti 15.03.2010 13:23
Lainaa viestiä

 

Kyllä sitä piristystä varmasti menee aimo annos myös sinne naapuriin päin!

klasu

Keskeneräinen kirjoitti 30.04.2010 01:44
Lainaa viestiä


Amanda sinä kirjoitat hyvin. Tuntui, kuin itse oilsin ollut laskettelemassa.

Terveisin, keskeneräinen

//

Amanda Hyvärinen

11-vuotias siilinjärveläinen Amanda Hyvärinen ihmettelee blogissaan niin aikuisten kuin lastenkin maailmanmenoa kolmasluokkalaisen silmin. Amanda asuu Siilinjärven keskustassa äitinsä, isänsä ja isoveljensä - ja marsunsa kanssa. Naapurissa asuvat mummi ja ukki tuovat myös piristystä tytön maailmaan.

Amanda on lukijoille tuttu parin vuoden takaa, jolloin Savon Sanomat seurasi hänen ensimmäistä kouluviikkoaan päivä päivältä. Tuolloin Amanda huomautti koulumatkan käyvän jalkoihin, toivoi, että poikia olisi luokalla vähemmän ja olisi halunnut tehdä välitunnilla muutakin kuin jonottaa laitteisiin. Kahden vuoden jälkeen kouluun pääsee jo pyörällä ja pojatkin ovat alkaneet tuntua kivemmilta.

Viimeksi kommentoidut

Suutuin laskettelurinteessä
Lamasta selvitään!
Teinpä uudenvuodenlupauksen

Blogiarkisto