Taianomainen perjantai
01.09.2010 00:01 Nuorisoraati
Kesäloman jälkeen kouluun paluu -tunnelma oli odottava. Jostain tuntemattomasta syystä oletti, että elämä olisi erilaista. Eihän enää ole ensimmäisen vuosikurssin pikkuinen vaan kokenut ja käytänteet tunteva kakkonen. Kuitenkaan mikään ei ollut muuttunut. Syynä ovat rutiinit.
Maanantai, tuo koulupäivistä tuskaisin ja puheliain, menee nopeasti. Jokaisen ystävän kanssa pitää ehtiä toteamaan, kuinka ärsyttävää oli taas herätä kouluun, ja että miten viikonloppu olisi voinut kestää pidempään. Toki pitää myös selvittää, mitä kaverit ovat tehneet viikonloppuna. Telkkaria ja kavereita, ei mitään ihmeitä.
Tiistaina onkin jo sävy toinen. Äh, vielä ties kuinka paljon koulua, ja loppuviikon läksyt tekemättä. Kaverit eivät osaa piristää. Ainut helpottava tekijä on lukkari, jonka on toivottavasti räätälöinyt ennakoiden tätä olotilaa. Tiistaisin en istu koulussa kuin kahden oppitunnin ajan.
Jippii puolet mennyt! Jokainen, jolla on palasenkin optimistisuutta (tai toivoa), tajuaa ottaa ilon irti keskiviikosta! Mites se tämäkin viikko meni niin hujakalla?
Torstaina aloitetaan viikonlopun suunnittelu, onhan siihen enää päivä! Mitä tapahtuukaan torilla? Ai ei mitään. No näkiskö sitä kavereita? Läksyjä pitää kyllä jaksaa tehdä (vaikka ei niitä koskaan teekään, asiasta on hyvä puhua. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty).
Ja viimein, viikon kohokohta, taianomainen perjantai. Päivä, josta hurjaakin hurjempi viikonloppu alkaa. Päivä, jolloin kukaan lukiolainen ei joudu istumaan koulussa neljään asti. Täydellinen vapaus tehdä seuraavat kolme päivää asioita, joita ei kouluviikolla ehdi tehdä. Tv, facebook ja messenger odottavat omistajiaan treenaamaan sorminäppäryyttään.
Milla Väänänen
