Vaihto-oppilaaksi? Ei kiitos.
31.08.2010 00:01 Nuorisoraati
Nykyään on mahdollisuus mennä opiskelemaan käytännössä mihin päin maailmaa tahansa. Perusteluja vaihtariksi lähtemiselle on yhtä monta kuin itse lähtiääkin. Jotkut haluavat parantaa kielitaitoansa, toiset tutustua uuteen kulttuuriin ja kolmannet haluavat päästä toisenlaiseen ilmastoon. Mutta mikä siinä perimmiltään viehättää? Saako vaihtarina olemisesta jotakin sellaista kokemusta, mitä mistään muualta ei saa?
Vaihtarit saavat toki toisenlaisia näkökulmia asioihin. He saavat kongreettista tietoa ympärillä olevasta maailmasta ja tietämystä toisenlaisesta koulutusjärjestelmästä. Mutta onko tuosta pitkällä tähtäimellä paljoakaan hyötyä. On ymmärrettävää, että tulevaisuudessa vaaditaan työntekijältä kiitettävää englannin kielen taitoa monissakin eri työtehtävissä. Vaihtarina ollessa englantia on pakko puhua, jos haluaa pysyä edes jotenkin kiinni paikallisten menoissa. Tämä toki edesauttaa sitä, että vaihtarina ollessa kielen kanssa on huomattavasti varmempi, ja kieltä uskaltaa jopa puhuakin, kun on aika palata takaisin Suomeen.
Mutta vuosi on pitkä aika, siitä ei pääse mihinkään. Ajallisesti se on noin 1/80 koko ihmiselämästä. Voiko tuollaisen ajan tosiaankin käyttää ainoastaan siihen, että oppii elämässään puhumaan jotakin kieltä paremmin ja saamalla tietoa yhdestä tietystä maasta hiukan enemmän kuin muista. Ymmärrän, että joillakin on sisimmissään pakottava tarve lähteä kiertämään maailmaa ja nähdä sen tuomat ilot ja surut, mutta miksi se pitää tuoda nykyään niin korostetutsti esille. Ymmärtääkseni Suomihan on maailman paras maa, joten miksi pitäisi mennä vaihtariksi, jos täällä on jo kaikki asiat niin hyvin.
Ainoa syy, miksi vaihtariksi menemistä voisi edes hiukan harkita, on kielitaidon paraneminen. Suomessa kielten kirjoittamiseen panostetaan huomattavasti enemmän kuin itse puhumiseen, joka on harmittavaa, sillä kieli jää useimmille vain teorian tasolle, vaikka kielten puhuminen olisi huomattavasti hyödyllisempää. Olisi hienoa, jos suomessa saisi tarvittavan englannin puhekielen taidon, jotta ei tarvitsisi edes harkitsevani meneväni jonnekkin ulkomaille.
Marko Korhonen
