Jos SM-liiga asetettaisiin tilaan, jossa pelattaisiin robotin lailla
sääntökirjan mukaan, KalPan voisi jo melkein julistaa Suomen mestariksi.
Mutta valitettavasti jäähyt ovat osa jääkiekkoa. Erikoistilannepelaamisessa
KalPa on lähempänä sarjan häntäpäätä kuin Suomen mestaruutta.
Ei voi kuin ihmetellä, mistä johtuu, että kuopiolaisten ylivoimapeli on
tehotonta vuodesta toiseen.
On helposti nähtävissä, että KalPa ei lauo ylivoimansa aikana niin paljon kuin
suurin osa muista liigajoukkueista. Jos esimerkiksi Adam Anderssonille
tai Janne Jalasvaaralle saadaan laukaisupaikka, yleensä verkossa
heiluu: joko suoraan laukauksesta, kiekkoa ohjaamalla tai se maalivahdin
torjunnasta verkkoon siirtämällä.
HIFK oli surullisen kuuluisassa kärkikohtaamisessa kaiken muun onnettomuutensa
lisäksi äärettömän hidas. Silti heillä ei ollut alivoimapelissään suuria
vaikeuksia KalPan syötellessä alivoimaneliön ulkopuolella. Kerran toki
heilahti, kun Timo Seppänen pääsi ampumaan ja Tapio
Laakso antoi kosketuksensa kiekkoon. Ottelussa KalPa oli murskaavan
ylivoimainen tasakentällisin, mutta peli meni liian jännäksi ottelun
rikkonaisuuden vuoksi.
Nyt on todistettu sekin, että pelkkään yksilöosaamiseen ylivoimapelaaminen ei
perustu ainakaan Kuopiossa. Heikkoon taitotasoon valmennusjohto vielä
nojautui selittäessään asiaa ennen kuin Sami Kapanen, Kalle
Sahlstedt ja kumppanit liittyivät joukkueeseen. Nykyisin valmennusjohto
ainakin ihmettelee, miksi kiekkokansa tätä asiaa ihmettelee.
Mutta mikä neuvoksi? Ainakin se, että jotain pitää muuttaa ja paljon. Mehän
tiedämme, että erikoistilannepelaaminen korostuu vielä entisestään
pudotuspeleissä. Pelkkä Anderssonin palaaminen kokoonpanoon ei riitä
tilkitsemään ongelmaa.
6 kommenttia
