Kolumni

Aikamatkailua maailman ääriin

26.8.2009 0:01 Anni Pasanen Riikka Pasanen

Anni: Kysyin kerran äidiltä, millä vuosikymmenellä hän mieluiten eläisi, jos saisi hypätä aikakoneen kyytiin ja vaihtaa koko elämänmenon kyseisen ajan mukaiseksi. Oma elämänkokemukseni ulottuu vain kahdelle eri vuosikymmenelle, joten hiukan laajempi näkökulma asiaan kiinnosti. Mutta miksemme mekin voisi heittäytyä aikakoneen siiville? Matkaevääksi tarvitaan vain ripaus mielikuvitusta. Eikä kursailla turhia, laajennetaan reissun aikahaitaria saman tien koko maailmanhistorian mittaiseksi. Matkaan siis!

Riikka: Kiinni veti! Hypätään suoraan yli alkeellisimmat ajat ja kivikaudet - mammuttijahteja ja luolamieselämää nyt ei jaksaisi kukaan. Mutta miten olisi muinainen Egypti? Faaraoita ja sfinksejä, papyrus-kääröjä ja kotkanpääjumalia... tosin tämäkään kolumni ei ehkä näyttäisi hyvältä hieroglyfeillä kirjoitettuna. Suunnataan siis sittenkin antiikin ajoille. Silloin ainakin on osattu pitää hauskaa, jos sanonta "leipää ja sirkushuveja" pitää yhtään kutinsa. Sopii minulle!

Anni: Mutta minulle ei! Roomalaisten sirkushuveissahan roiskui verta ja suolenpätkiä kuin karmeimmassa kauhuleffassa. Nou tänks. Jos hauskanpitoa kaipaat, niin harpataan mieluummin keskiajan karnevaalihumuun. Kemuihin kuului myös väärän kuninkaan päivä, jolloin kansan keskuudesta valittiin hallitsija oikean kuninkaan tilalle. Voisi sitä valtaistuimella lekottelua hetken aikaa kokeillakin, vai mitä?

Riikka: Minusta ainakin tuntuu, että olisin päätynyt kaikkea muuta kuin valtaistuimelle... Tämänkin hetkisen lookin - mukaanluettuna karamellinkirjavat kuiturastat - ansiosta olisin todennäköisemmin löytänyt itseni roviolta tai järven pohjasta. Noitavainot rapsahtaisivat kohdalle vähemmästäkin. Tai jos en olisi kuollut niihin, olisin vähintäänkin saanut jonkun tuberkuloosin tai rottainfluenssan ja heittänyt veivini saman tien. Sen sitä saa, kun loiskauttaa likavedet kadulle eivätkä äidit patista pesemään käsiä. Siirrytäänkö jollekin mukavammalle aikakaudelle?

Anni: Miten olisi 1600- tai 1700-luku? Voisin kuvitella sinun hullaantuvan kyseisten ajanjaksojen mekkomuodista -sen verran innokkaasti huseerasit viime talvena vanhojen tansseihin valmistautuessasi. Prinsessaleikkien kulta-aika voisi hyvinkin sopia sinulle.

Riikka: Tai sitten ei. Sen ajan korsetit olisi pitänyt tuomita laittomina kidutusvälineinä! Huh, harpataan kauas pois noista ajoista. Miten olisi 60-luku ja hippien kulta-aika? Silloin meno ei ainakaan ollut turhan kireää. Siitä vain liftaamaan kukallisen hippipakun kyytiin suuntana Woodstock. Siellä sitä sitten olisi tanssittu uusien ystävien kanssa Janis Joplinin tahtiin ja julistettu rauhaa ja rakkautta jokaiselle vastaantulijalle.

Anni: Niin, tuohon aikaan rock merkitsi vielä kiihkolla kuorrutettua kapinaa eikä nykyistä muovikääreeseen pakattua purkkamassaa. Mutta hei, nyt meidän onkin jo aika loikata takaisin nykymaailmaan. Simsalabim! Hippiajan rauha vaihtui hektisyyteen ja rakkaus kilpailuyhteiskunnan kyynärpäätaktiikkaan. Ai niin - nyt muuten muistankin, mitä äiti siihen alussa esittämääni kysymykseen vastasi. Elämänmenoltaan mukavinta vuosikymmentä ei hänkään osannut ehdottomasti nimetä, mutta tuntui kuitenkin olevan yhdestä asiasta vuorenvarma: "Ei se ainakaan 2000-luku ole!".

Kirjoittajat ovat kuopiolaiset 18-vuotiaat kaksoset, jotka opiskelevat Minna Canthin lukiossa.

Kommentoi artikkelia