Kolumni
Anarkiaa, terrorismia vai puhdasta typeryyttä?
Kirsi Pitkänen
Kirjoittajan kolumnit
Valtion rautateillä ongelmat jatkuvat entisestään. Viimeisimpänä uutisena oli turvalaitekopin polttaminen, joka aiheutti runsaasti myöhästymisiä junien aikatauluissa.
Anarkistit olivat ilmoittautuneet iskun tekijöiksi ja kertoivat nettisivuillaan iskujen syyksi muun muassa romanisiirtolaisten sotkemisen edellisiin iskuihin. Sama ryhmä kun oli ilmoittautunut myös Tapaninvainiolla tehdyn polttopulloiskun tekijöiksi. Ryhmän virallisen tiedotteen mukaan iskut rautatieverkostoa vastaan ovat yhtä vanhoja kuin anarkistiliike itsessään.
Mielestäni iskuilla ei ole varsinaisen anarkismin kanssa mitään tekemistä, ja pidän kyseistä toimintaa äärimmäisen typeränä ja luokittelisin sen pikemminkin terrorismiksi. Sama pätee turkistarhaiskuihin, vaikka vastustankin turkistarhausta.
Anarkistit ovat oman käsitykseni mukaan idealisteja siinä missä kommunistitkin. Molempien taustalla on ajatus jakamisesta, yhteisöllisyydestä ja lähimmäisenrakkaudesta.
Valitettavasti ihmiskunta on vain niin ahne ja vallanhimoinen, ettei kumpikaan aate tule koskaan toimimaan kuin pienissä yhteisöissä, joissa kaikilla on sama ajatusmaailma ja moraalikäsitys.
Ajatukset siitä, ettei valtioilla olisi rajoja, aseista luovuttaisiin, sodat lopetettaisiin, tuloerot tasattaisiin, poliisivoimat ja vankilat lakkautettaisiin ja kaikki tekisivät työtä yhteisen hyvä eteen ovat hienoja päämääriä.
Ihminen ei kuitenkaan ole niin hieno olento, että se kykenisi olemaan täysin epäitsekäs. Aina on niitä, jotka riistävät muita ja niitä, jotka estyvät tekemästä rikoksia ainoastaan siitä syystä, että teot ovat rangaistavia.
Iskut rautatieverkostoon sotivat mielestäni anarkismin ja yhteisen hyvän jakamisen periaatetta vastaan. Rautatieverkosto on toki valtion monopoli, mutta sen tarkoituksena on edistää ja tukea julkista joukkoliikennettä ja olla vaihtoehto yksityisautoilulle.
Ymmärrän sen, että kilpailua tulisi olla ja lippujen hintojen pitäisi olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilun sijaan, mutta iskut eivät ainakaan auta asiaa. Päinvastoin. Anarkistien typeryyden seurauksena junalippujen hinnat nousevat entisestään, kun yhteiskunnan määrärahoja joudutaan käyttämään näiden keskenkasvuisten typerysten aivopieruihin.
Olen aina hämmästellyt ihmisten erittäin negatiivista suhtautumista vihreiden ja vasemmistopuolueiden toimintaa kohtaan.
Mielestäni on käsittämätöntä, että ne puolueet ja aatteet, jotka tukevat nimenomaan epäitsekkyyttä ja toisten huomioon ottamista, saavat kaikista suurimman kritiikin ja halveksunnan osakseen.
Toisaalta ymmärrän vihan, kun ei ymmärretä, mistä aatteissa on pohjimmiltaan kysymys. Näiden niin sanottujen anarkistien iskut pahentavat ennakkoluuloja entisestään. Kaikki kestävän kehityksen ja humanismin kannattajat tuomitaan puunhalaajahipeikski, tyhjäntoimittajiksi ja turkistarhaiskujen tekijöiksi, vaikka suurin osa ei kannata niitä.
Tässä niin sanotussa sivistysvaltiossa kannattaisi ensin ottaa selvää, mitä kyseiset aatteet pohjimmiltaan ovat, ennen kuin ilmoittautuu sen kannattajaksi tai vastustajaksi.
Kirjoittaja on kuopiolainen performanssi- ja kuvataiteilija.





