EmediateAd
Kolumni

Henkeäsalpaava bussimatka

20.2.2010 0:01
Jarkko Laitinen

Vaikka Vancouveria on ylistetty kauniiksi kaupungiksi - ja ihan aiheestakin - niin todellinen visuaalinen täystyrmäys on tarjolla vasta matkalla seudun pääkaupungista ylös Whistleriin.

Sea to Sky Highway on nimittäin vähintäänkin nimensä veroinen.

Matkaan tätä kirjoittaessani bussilla olympiakaupunkien väliä, ja tuntuu suorastaan typerältä tuhlata aikaa näytön tuijottamiseen, kun ympärilläni avautuu jatkuvasti toinen toistaan henkeäsalpaavampia näkymiä.

Yksi kuva kertoisi toki enemmän kuin tuhat sanaa, mutta kännykkäkameralla liikkuvan bussin ikkunasta sohaistu otos pilaisi varmasti tunnelman.

Käytetään siis sanoja. Jos ei nyt tuhatta, niin ainakin muutama sata.

Meri on syvänsininen, miltei musta, ja koko ajan näkyvissä alhaalla lännessä. Se näyttää hyiseltä ja varmasti onkin sitä.

Saaret, jotka nousevat jyrkästi Tyynenmeren sinisestä sylistä, ovat veden saartamiksi jääneitä Kalliovuorten huippuja. Pienemmätkin niistä kurottavat satojen metrien korkeuteen, ja suurempien kohdalla puhutaan todennäköisesti jo kilometreistä.

Metsäisiä rinteitä lohkovat valtavat kalliomuodostelmat, ja korkeimmat huiput on kuorrutettu kirkkaan valkoisella lumella.

Idän puolella kohoavat Kalliovuorten pystysuorat seinämät loputtomina. Välillä seinämä katoaa paljastaen idyllisen laakson tai solan, mutta pian ajamme taas bussin oikea kylki kiviseinää viistäen.

Edessä häämöttävät korkeimmat huiput. Ikijään ja lumen peittämät tuulenhalkojat tähyilevät majesteettisista korkeuksistaan alamaisiaan vuosimiljoonien kokemuksella.

Ja kaiken kruunaa haaleansininen kirkas taivas. Sää on kerrankin suosiollinen, ja maisema kylpee auringonvalossa koko matkan mereltä taivaisiin.

Olen nähnyt Alppien jylhät huiput ja kauniit laaksot sekä Norjan upeat vuonot, ja minun silmissäni ne jäävät nyt jalkoihin.

En edes pidä bussilla matkustamisesta, mutta henkeäsalpaava reissu Vancouverista Whistleriin oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista.

Jos ette usko, käykää kokeilemassa.

Kirjoittaja on Turun Sanomien urheilutoimittaja

Kommentoi artikkelia