EmediateAd
Kolumni

Kaikki maailman ihmeelliset kuolevaiset

11.8.2009 0:01
Kristiina Kouros

Tango-Amadeus ihailee kuulemma tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka ovat onnellisia. Työpaikan kahvipöytäkeskustelusta opin myös muita asioita minulle vielä tuntemattomasta uudesta kuninkaallisesta, mutta jääköön ne muut tekoset ja lausunnot toistamatta.

Jäin miettimään, ovatko tavalliset onnelliset ihmiset käyneet niin harvinaisiksi, että heidän kurssinsa on noussut nuorison silmissä näin korkealle? Olin luullut, että nuoret esiintyvät starat ovat päässeet siihen, mitä ovat ihailleet ja mitä muut nuoret tavoittelevat. Siis julkisuuteen.

Olin siis väärässä. Kuten myös lukuisat ihmeellisen elämän tavoittelijat. Mitään muuta kuin tavallista elämää ei näet ole edes olemassa. Tähän tulokseen olen tullut. Elämän erikoisuus, siinä mielessä mistä siitä yleensä puhutaan, on näköharha, pelkkä kuvitelma.

Eräs nuori kysyi kerran minulta jännitänkö niin sanottujen tärkeiden ja merkittävien henkilöiden tapaamista, se kun kuuluu ajoittain työnkuvaan.

Tämä nuori oli kova jännittämään ja odotti juuri kauhulla erästä tällaista tilannetta.

Hänestä tunnetut ja arvovaltaiset ihmiset olivat niin ihmeellisiä. Kerroin hänelle oman keinoni, jolla itse aikoinani palautin tärkeät ihmiset ihmisyyden mittakaavoihin. Kuvittelin kyseisen tärkeän ihmisen aamutoimillaan sitä ihteänsä ponnistamassa. Aivan niin. Presidentit, kuninkaat ja julkkikset. Kaikki ovat tavallisia kuolevaisia pöntöllä.

Se, mitä alastoman syntymän ja kuoleman väliin jää, on aina ainutlaatuista sen kokijalle. Mutta ainutlaatuisuus ei synny lööppien esittelemistä elämänpoluista eikä urasta. Ainutlaatuisuus syntyy kaikille ihmisille yhteisistä ja samoista, siis tavallisista kokemuksista.

Ilosta ja surusta, rakastumisesta ja pettymyksestä, katkeruudesta ja anteeksiannosta. Se, mistä tapahtumasta nämä kenelläkin johtuvat voi vaihdella. Joillakin niihin liittyy enemmän naisten lehtien glooriaa, toisilla keltaisen lehdistön farssia tai laatulehtien palstoille kelpaavaa arvokamaa. Aika monien ihmisten ihmeellinen elämä ei paljon muita kiinnosta.

Se, että oppii elämään näiden ihastuttavien ja vihastuttavien tunteiden kanssa sovussa, on elämän kestävä hanke. Elämänhallintaa ja sitä kautta onnellisuutta voi syntyä tai olla syntymättä joka ikinen arkipäivä. Ei muuta kuin nauttimaan ihmeellisestä elämästä!

Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen juristi ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.

Kommentoi artikkelia