Kirjoittajan kolumnit
Kalastuslain kokonaisuudistus on valmisteilla, ja se saataneen voimaan vielä tämän eduskunnan aikana. Sitä pähkäilevän työryhmän aivoituksista on saatu jo jonkin verran tietoa, kuten se, että tavallisesta kotitarvekalastajasta uhkaa tulla kaupallinen kalastaja , jos hän kalastaa useammalla kuin kuudella normaalimittaisella 30 metrin verkolla ja enemmän kuin satakoukkuisella siimalla.
Vanhaa, vielä voimassa olevaa lakia on uutta odoteltaessa paikkailtu. Ensi huhtikuun alussa astuu voimaan muutos, jonka mukaan kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä niin, että ne ovat selkeästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Pyydysten tähänastinen ylikulkukielto ja konevoimalla kulkevaa alusta koskeva lähestymiskielto jäävät samalla historiaan.
Huhtikuun alusta pyydykset on myös merkittävä pyydyksen asettajan nimellä ja yhteystiedoilla.
Samalla astuu voimaan myös tähänastista vaativampi säädös alamittaisten kalojen ja rapujen osalta. Ne on nimittäin sen mukaan aina laskettava välittömästi takaisin elävinä tai kuolleina, rauhoitusaikoina mitan täyttävätkin.
Muistin virkistämiseksi: Lohet ja taimenet on rauhoitettu syys-marraskuussa joissa, puroissa, koskissa ja virtapaikoissa, nieriä silloin koko Vuoksen vesistöalueella, siis myös järvissä. Harjuksen rauhoitus huhti-toukokuussa, mutta se ei koske vapa- ja uistelukalastusta.
Lainmukaiset alamitat ovat puolestaan: järvilohi, järvitaimen ja nieriä 40, kuha 37 ja harjus 30 senttiä. Ravuilla ei ole nykyisin alamittaa.
Joillakin alueilla ovat kalastusviranomaiset asettaneet vesistökohtaisia alamittoja, joita on noudatettava. Esimerkiksi Pielisellä lohen alamitta on 60, taimenen 50, kuhan 45 ja harjuksen 35 senttiä.
Pieliseen ensi keväästä lähtien istutettavilta lohilta ja taimenilta leikataan rasvaevä pois. Sinne on myös annettu vielä tosin vain suositus, että vain leikattuja otettaisiin saaliiksi ja rasvaevälliset tulisi laskea takaisin.
Ajatus on kaikitenkin se, että esimerkiksi Lieksanjoen koskiin (Ruunaa) istutettavista vastakuoriutuneista poikasista kasvaa niihin leimautuneita Pieliseen laskeutuvia smoltteja, jotka laidunnettuaan järvessä yrittäisivät nousta kotikoskiinsa kutemaan, jolloin olisi mahdollisuus saada esteenä olevan voimalaitospadon alapuolelta nykyistä oleellisesti enemmän ja ehkä ajan oloon myös riittävästi emokaloja lypsyyn, toivottavasti myös jopa ylisiirtoon.
Näin ehkä saataisiin syntymään Pieliseen pyynnin kestävä, jos ei nyt ihan aito villilohikanta, niin ainakin puolivilli sellainen.
Ruotsissa suurilla järvillä kuten Vänernillä on jo vuosia ollut vastaava rasvaeväkielto , ja järvestä on saatu oiva lohivesi.
Koukkupyydyksillä saatujen takaisin laskettujen lohikalojen selviytymistä on tutkittu varsinkin Amerikoissa. Siellä on todettu, että niistä oikein käsiteltyinä voi selviytyä jopa 90 prosenttia, kun taas huolimattomasti käsitellyistä voi valtaosa menehtyä.
Merkittävä vapautettujen kalojen surma on koukku itsessään (1- tai 3-haara, väkänen, lukumäärä...) sekä se, mihin se on tarttunut. Suupielestään kiinni jäänyt kala selviytyy yleensä hyvin, jos sitä käsitellään oikein. Koukku kiduksissa tai nielussa on sen sijaan useimmiten kalan surma.
Kunnon koukkupihdit jokaisen uistelijan viehepakissa on paras elävänä vapautettavan kalan ensiapuväline .
Kirjoittaja on kuopiolainen
eräneuvos.
