Katsot Savon Sanomien arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
16.12.2010 00:01
Kolumni
KalPan parasta mahdollista vahvistusta ei tarvitse kaukaa etsiä
Kari Haavisto
Kirjoittajan kolumnit
Ruokahalu kasvaa syödessä.
Sen on viidettä kautta KalPaa valmentava Pekka Virta saanut tällä kaudella huomata.
Kahdella edellisellä kaudella tiensä välieriin raivannut KalPa elää murrosvaihetta, kun kokeneesta kaartista pääomistaja Sami Kapanen siirtyi viime kauden jälkeen toimitusjohtajaksi, Mika Strömberg kakkosvalmentajaksi ja Kalle Sahlstedt ripusti hokkarit naulaan.
Lisäksi lahjakas Teemu Hartikainen siirtyi lihaisampien patojen äärelle Edmonton Oilersin NHL-organisaatioon.
Muutaman pelaajan vaihtuvuus vuosittain ei joukkueurheilussa tee pahaa, mutta KalPan tapauksessa se näkyy otteissa, kun paikattavaksi jäivät kirkkaimpien tähtien jättämät aukot.
Syyskaudella vaihtuvuus joukkueessa on vain kiihtynyt. Mathias Månsson, Pavel Brendl ja Robert Petrovicky kävivät kukin vain kääntymässä Niiralassa. Ensimmäistä pyydettiin lähtemään - kaksi muuta häipyivät, vaikka heitä pyydettiin jäämään.
Vaihtuvuutta ovat lisänneet vuorollaan erilaisista vammoista kärsineet Janne Laakkonen, Kalle Kerman, Adam Masuhr, Timo Salo, Kai Syväsalmi, Joonas Riekkinen, Mikko Kukkonen, Samuli Suhonen, Pasi Hirvonen, Jussi Timonen ja maalivahti Ari Ahonen.
Moisessa pyörityksessä voisi kuvitella pakan menevän sekaisin.
Vaikeuksista ja kasvaneista odotuksista huolimatta Virta on luotsannut kuopiolaiset puolimatkan krouviin vahvalla otteella. KalPa on sarjassa kahdeksantena vain kahdeksan pistettä neljäntenä olevaa Hämeenlinnan Pallokerhoa jäljessä.
Hyvää työtä KalPassa tehneen Virran lähteminen seurasta kauden jälkeen on julkistettu, mutta se ei ole vaikuttanut - ja tuskin vaikuttaakaan - ammattimiehen tekemisen laatuun.
Repaleisesta syksystä huolimatta KalPa on saalistanut 1,45 pistettä ottelua kohti, ja se on jälleen hyvää vauhtia ilman taloudellisia riskejä menossa pudotuspeleihin.
Seura näyttää vakiinnuttaneen paikkansa pudotuspeleissä. On kuitenkin tunnustettava, että joka vuosi se ei pysty SM-liigan tasoisessa sarjassa pelaamaan mitaleista.
Kahdella edellisellä kaudella saaliiksi on tullut pronssi ja neljäs sija. Ne ovat KalPan kokoiselle seuralle komeita saavutuksia suuremmilla rahoilla operoivien kilpailijoiden joukossa.
Kuopiossa viettämiensä vuosien aikana Virta on lanseerannut KalPalle pelitavan, josta seura voi olla ylpeä. Virran johdolla KalPa on esittänyt liigan parasta kiekollista peliä, joka ei kauneusarvoiltaan ole kalvennut yhdellekään vastustajalle.
KalPan pelityyli tuo liigakaukaloihin raikkaan tuulahduksen, sillä mailahäirinnän kitkemisen nollatoleranssi on jo aikaa sitten unohtunut liigalta ja tuomareilta.
Kaukalossa vastustajan vauhdin saa taas surutta ottaa pois työntämällä mailan vastustajan kainaloon.
Rakennustyö kevään ratkaisupelejä varten on KalPassa vielä kesken.
Vaihtuvuuden ja loukkaantumisten takia seura joutuu etsimään markkinoilta vielä pari-kolme uutta pelaajaa.
Keväällä uransa lopettaneen Sami Kapasen paluu kaukaloon ei sisältäisi epäonnistumisen riskiä.
Kapanen olisi joukkueelle ja kannattajille sekä pelillisesti että henkisesti mieluisin vaihtoehto.
Seuralle se olisi sitä taloudellisesti. Seuraikonin paluu kääntäisi hieman tavoitteista jääneet yleisömäärät uudestaan ylöspäin.
KalPalla on koko syksyn ollut ässä hihassa.
Viimeistään tammi-helmikuussa se on lyötävä pöytään.
Kirjoittaja on Savon Sanomien urheilutoimituksen esimies.
