| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kevein versio
13.5.2009 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Tämän viikon kysymys on, kuka voittaa euroviisut. Arvaukseni on Azerbaidzhan, jossa kävin maaliskuussa vaalitarkkailijana. Maa sai uuden perustuslain.
Euroviisut on kevein versio eurooppalaisesta yhteistyöstä, joka ulottuu itäisimpäänkin Eurooppaan. Euroviisuilla on tärkeä rooli entisille Neuvostoliiton alusmaille. Nyt ne haluavat olla osa Eurooppaa. Miksi?
Vaikuttaako heidän toiveisiin enemmän turvallisuus ja 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina-alue? Onko Suomi hyötynyt EU-jäsenyydestään?
Perustuslakivaliokunnassa käsittelemme valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta. Parin viikon päästä asiasta kohistaan täysistunnossa.
Monet myöntävät, että EU on heikentänyt Suomen itsenäistä päätösvaltaa.
Valitettavasti EU:n päätösvallassa on kohtuuttomasti asioita, joista pitäisi päättää koti-Suomessa.
Kuvaavaa on se, että keskusta-kokoomusvetoinen hallitus haluaa vahvan EU-presidentin ja heikon Suomen tasavallan presidentin. KD ja enemmistö Suomen kansasta on eri mieltä tässä asiassa.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) esitti eilen, että alue- ja rakennerahoitus olisi parasta siirtää pois EU:n byrokratiasta kansalliseen päätösvaltaan. Näin alueiden kehittäminen olisi mutkattomampaa ja tehokkaampaa.
Maatalouden sekä alue- ja rakennepolitiikan osuus unionin budjetista on yhteensä noin 80 prosenttia.
Voin kannattaa ministerin ideaa, mutta miksi hän herää vaalien alla? Keskustan mepit kuuluvat liberaalidemokraatteihin EU-parlamentissa, joilla ei ole riittävästi valtaa rakenteiden muuttamiseen.
Suurin vaikutusvalta on sosialistien ja kristillisdemokraattien ryhmässä, johon KD:n mepitkin suuntaavat.
Tavoitteeni on vahva Itä-Suomi. Sen kolme maakuntaa on yhdistettävä juuri EU-rahastotukien maksimoimiseksi. Se on itäsuomalaisten etu.
Byrokratian ja koordinoinnin puutteen vuoksi Suomi on joutunut palauttamaan viimeisiä sosiaalirahaston rahoja 20 miljoonaa euroa.
Maataloustuissa on löydettävä ratkaisu, joissa tuki on suurempi pienempien maatalousyrittäjien kohdalla. Eurooppalaisilla megatiloilla kulut ovat pienemmät ja tuen tarve on vähäisempi.
Suomen meppien on tehtävä kaikkensa, että maanviljely jatkuu Suomessa. Lähiruoka on terveellisempää ja ekologisempaa - ja turvaa kriisiaikojen ruokahuollon.
Kirjoittaja on kristillisdemokraattien kansanedustaja Varkaudesta.
