| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kolmen viikon kulutusjuhla näkyy vain kisaisäntien taloudessa
29.6.2008 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Jalkapallon EM-lopputurnaus on maailman kolmanneksi suurin urheilutapahtuma heti lajin MM-kisojen ja kesäolympialaisten jälkeen. Sen taloudelliset vaikutukset ovat myös valtavat, vaikka kolme viikkoa kestävä ruljanssi ei kansainvälisemmän isoveljensä mittoihin ylläkään.
Urheiluliiketoiminnan saloihin perehtynyt englantilaisprofessori
Konsulttiyritykset arvioivat, että ulkomaalaiset kisavieraat tuovat kumpaankin isäntämaahan vähintään 350-370 miljoonaa euroa.
Sen lisäksi, että isännät Itävalta ja Sveitsi keräävät mittavia turismituloja, nousee merkittävään rooliin myös fanituotteiden, panimotuotteiden ja ruoan myyntilukujen kasvu ympäri maailmaa.
Isäntämaiden ulkopuolella myyntilukujen nousu tapahtuu ruoan ja juoman lisäksi vedonlyöntimarkkinoilla. Brittiläinen Ladbrokes arvioi kisojen alla, että sen asiakkaat pelaavat kisoja EM-otteluita yli 450 miljoonalla eurolla.
Saksa isännöi vuoden 2006 MM-kilpailuita. Isännyys teki hyvää maan taloudelle, sillä turistit kuluttivat kisamatkoillaan yli miljardi euroa.
Tuolloin maan talouden kasvuaste nousi kuukauden kestäneiden kisojen ansiosta kuuden vuoden huippulukemiin 2,9 prosenttiin. Täksi vuodeksi maan hallitus odottaa kasvuasteen laskevan viime vuoden tapaan, nyt 1,7 prosenttiin.
Vaikka Saksalla on ollut Kroatia-tappiota lukuunottamatta menestyksekäs taival EM-areenoilla, ei odotettavissa ole merkittävää talouden piristysruisketta. Jos Saksa voittaisi kisat, olisi Euroopan suurimman talouden piristyminen silti vain ohimenevää.
Saksalaisekonomistit sanovatkin lähes yhteen ääneen, että ihmiset syövät enemmän makkaraa ja juovat enemmän olutta, mutta muuten laajempaa EM-kisojen aiheuttamaa kasvua ei ole nähtävissä. Viimeistään viikon päästä ihmiset muistaisivat, että bensa on kallista ja inflaatio nakertaa edelleen talouskasvua.
Positiiviset jalkapallouutiset vievät kuitenkin palstatilaa negatiivisilta talousuutisilta, mikä vaikuttaa kansan mielialaan.
Urheilujätti Adidaksen toimitusjohtaja Herbert Hainer on jo nyt tyytyväinen kisojen vaikutukseen Adidaksen jalkapalloaiheisten tuotteiden myyntiin. Yhtiö odottaa, että myyntiluvut nousevat 50 prosenttia viime EM-kisavuoden alkupuoliskoon verrattuna.
Saksan vähittäiskaupassa ei koeta muualla pelattavien EM-kisojen vaikuttavan positiivisesti kaupantekoon. Osa alkusarjan otteluista pelattiin alkuiltaisin, mikä näkyi tavallista pienempänä asiakasmääränä.
EM-kisat kiinnostavat suuresti myös Euroopan ulkopuolella, sillä esimerkiksi Coca-Cola - olympialiikkeen historian pitkäaikaisin tukija - sijoittaa jalkapallon EM-kilpailuihin enemmän kuin Pekingin kesäolympialaisiin. Kävi kaupoille miten tahansa, Euroopan jalkapalloliitto Uefa voittaa.
Kisat tuottavat sille arviolta 1,25 miljardia euroa, mikä on 52 prosenttia enemmän kuin Portugalin kisoissa neljä vuotta sitten. Suurin osa noususta on 800 000 euroon kasvaneiden tv-tulojen ansiota.
Sponsorirahalla on suuri vaikutus, sillä kukin kuudesta pääyhteistyökumppanista on maksanut asemastaan EM-kisoissa 26 miljoonaa euroa. Seitsemän miljoonaa vähemmän sijoittaneet yritykset pääsivät vasta yhteistyökumppaneiden kakkoskategoriaan. Moisen summan sijoittaneena EM-kisa-assosiaatioita onkin jo syytä hyödyntää.
Kirjoittaja on Karjalaisen urheilutoimittaja.
