| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kuka pelkää etiikkaa?
15.6.2010 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Kouluihin esitetään uudeksi oppiaineeksi etiikkaa. Työryhmän mukaan sen "tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten ja ihmisyyteen liittyvien kysymysten pohdintaa". Kuulostaa hyvältä!
Tuntijaossa etiikka nappaisi tunteja oman uskonnon opetukselta - jos ymmärsin työryhmän esitystä oikein. Tätä ehdittiin jo yhdessä toisessa ryhmässä varovaisesti pelätä useamman uskontokunnan edustajan suulla.
Kuulemma eri uskontokunnille yhteistä etiikkaa ei ole olemassakaan! Epäilin korviani. Ja kun totesin, että ne kuulivat oikein, epäilin, etteivät pyöreän pöydän keskustelutoverit tarkoittaneet mitä sanoivat. Se saattoikin olla mahdollista, sillä kävi nopeasti ilmi, ettei kenelläkään valistuneista uskontokysymyksiin perehtyneitä vierustovereista ollut erityisen jäsentynyttä käsitystä siitä, mitä tuleva oppiaine pitäisi sisällään. Ei itsellänikään.
Siispä googlaamaan. Wikipedian mukaan etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Etiikan kolme keskeistä osa-aluetta ovat metaetiikka, joka tutkii eettisiä käsitteitä ja moraalisen kielen luonnetta ja perustaa, normatiivinen etiikka, joka määrittää eettisiä normeja, sekä soveltava etiikka, joka tutkii eettisten arvojen soveltamista. Kyllä kelpaisi minulle. Enkä taida olla yksin.
Helsingin kaupunki teki katsomusaineiden opettajille ja oppilaiden huoltajille muutama vuosi sitten laajan kyselyn. 95 prosenttia piti tärkeänä, että vakaumuksista ja uskonnoista annetaan puolueetonta tietoa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, ettei opetus ohjaa tietyn vakaumuksen omaksumiseen ja toisaalta opetuksen ei ollut tarpeen perehdyttää eri uskontojen harjoittamiseen - eri uskontoihin kyllä.
Eettisten kysymysten tarkastelu ja yhteinen pohdinta oli mielestäni koulun parasta antia jo silloin, kun itse koulunpenkkejä kulutin Minna Canthin ja Yhteiskoulun luokissa. Ei ollut etiikkaa, mutta historian ja uskonnon tunneilla tällaiseen pohdintaan silloin tällöin päästiin, jos vain opettajan ammattitaito ja mielenkiinto sekä luokan ilmapiiri sen salli. Kovin usein ei näin päässyt käymään, mutta sitä vähää osasi arvostaa.
Enpä siis osaa muuta kuin ilolla tervehtiä tuntijakotyöryhmän esitystä. Hämäräksi vain jäi toteutus.
Työryhmä näet esittää, että etiikkaa voidaan opettaa joko osana oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusryhmien opetusta tai kaikille katsomusryhmille yhteisesti. Eikö tämä aine ole juuri se, jossa kaikkien katsomusryhmien tulisi olla yhdessä?
Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen juristi ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.
