Kolumni

Kuopion matkailusta puuttuvat suuret hankkeet

20.2.2010 0:01 Jukka Patrakka

Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtajan erottamisesta käydään jälkivääntöä, joka uhkaa politisoitua. Maanantain kaupunginvaltuustossa nähdään, puututaanko siellä asiaan.

Heikki Kähärän erottaminen tuli yllätyksenä, mutta osakeyhtiölaki ei velvoita kaupungin omistaman yhtiön hallitusta selittämään syytä suurelle yleisölle.

Kähärä ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Mäntyniemi (kok.) ovat kertoneet versioitaan. Niistä ei tunnista potkujen selkeää syytä.

Hallituksella ja Kähärällä oli yhteistä taivalta takanaan noin kahdeksan kuukautta. Kuopiolaisessa päätöksentekokulttuurissa erotuspäätös kypsyi siis nopeasti.

Toivottavasti ratkaisua pohdittiin kunnolla omistajaohjausryhmässä, jossa istuvat muun muassa kaupunginjohtaja sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.

Kaupunginhallitus tiesi Matkailupalvelun hallituksen aikeet. Ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuminen hallituksen vaihtamiseksi olisi ollut järeä keino, jota ei käytetty.

Matkailupalvelun hallitus suhtautui Kähärän toimintaan aikaisempia hallituksia tiukemmin. Yhteistyö heikkeni, kun näkemyseroista ei päästy eroon. Jos sukset pysyvät riittävästi ristissä, toimitusjohtajan lähtölaskenta jo käy.

Peruutuspeilistäkin löytyy kiinnostavaa.

Vuonna 2001 Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen johtaja, nykyinen kaupunginhallituksen jäsen Jaakko Kekoni (kok.) arvioi, että Kuopiossa oli liian vähän matkailupalvelutarjontaa mahdollisuuksiin nähden. Yritykset sitoutuivat huonosti matkailustrategioihin.

Yrittäjät ja valtio kuitenkin rahoittivat Leppävirran hiihtoputkea, Tervon Lohimaata ja Nilsiän Tahkoa.

Kekoni päivitteli 2005, ettei Kuopioon ollut syntymässä yhtään suurta matkailuhanketta ennen EU:n tavoite 1 -tukikauden päättymistä. Rahoittajien oli vaikea keskittää investointejaan, sillä matkailijoita ohjattiin melko tasapuolisesti Puijolle, Rauhalahteen ja satamaan.

Kähärä oli uurastanut esimerkiksi Puijon eteen, mutta pitkälle suunniteltu luontotietokeskus oli liian suurimittainen. Lisäksi Puijo on miinoitettu erilaisten intressiryhmien temmellyskentäksi.

Pulmana oli maakuntaliiton ja TE-keskuksen halu jakaa hankerahaa ympäri maakuntaa, vaikka Kuopiota olisi pitänyt kehittää sen keskuksena.

Missä mennään tänään? Puijo uinuu 1960-luvun asussaan. Torni on harvemmin auki, ja mitään uutta ei ole rakennettu kaupungin keskellä olevan uljaan näköalapaikan laelle. Ei ole juhlimiseen syytä Rauhalahdessakaan, jossa on hankala järjestää isoja tapahtumia.

Satamassa laivat huuteloo kuin ennen muinoin.

Eikö vesimatkailubisnes enempää edisty? Tori tiedetään siellä kaupattavista kalakukoista ja villahousuista.

Kuopio on tullut tunnetuksi varsinkin Tanssii ja Soi -tapahtumasta, Viinijuhlista ja Puijon kisoista, mutta ne eivät enää riitä.

Kirjoittaja on Savon Sanomien kuntatoimittaja.

Kommentoi artikkelia