| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kyykyssä on hyvä olla
11.7.2010 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Torstai, 1.heinäkuuta 2010, oli päivä, jota Matti oli odottanut jo pitkään. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen Matti ei uskonut tarvitsevansa ruokajakelua, jossa hän oli käynyt jo vuosikausia. Eduskunta oli päättänyt juuri alentaa arvonlisäveroa ja ruoka oli kuulemma halvempaa kuin koskaan. Tämän vuoksi Matti hyräili tyytyväisenä astuessaan lähikaupan ovista sisään.
Matti oli aikaisemmin suhtautunut hyvin varauksella eduskunnan päätöksiin ja hänen äänestämänsä edustajat eivät olleet vakuutuksistaan huolimatta saaneet aikaan mitään muuta kuin harmia Matin elämässä. Viimeisimmän edustajaehdokkaan lupaama kahvipaketin hinnan laskeminenkin oli jäänyt lunastamatta.
Tänään kaikki näytti valoisammalta, linnut liversivät ja puhtaat lakanat tuoksuivat ihmisten pyykkinaruilla. Matti tervehti iloisena tuttua lähikaupan myyjää, paukautti juhlapäivän kunniaksi henkseleitään ja asteli reippain askelin tutun makkarahyllyn luo suupieliään lipoen.
Matin harjaantuneet silmät erottivat sinisen makkarapaketin tutulta paikalta ja hän ojensi kätensä pakettia kohti kuin olisi vastaanottamassa kauan odotettua ystävää. Lepuutettuaan silmiään hetken Matti käänsi katseensa vastahakoisesti hintalappuun ja silitteli samalla paketin kylkeä.
Matti ei ollut uskoa silmiään. Makkarapaketti maksoi enemmän kuin aikaisemmin. Matti oli pöyristynyt kuullessaan, ettei arvonlisäveron alennus koskenut laisinkaan elintarvikkeita. Hän paiskasi makkarapaketin tiskiin ja hänen päivänsä oli pilalla.
Äkillinen kiukunpuuska alkoi jomottaa Matin päätä ja hän päätti poiketa apteekkiin ostamaan särkylääkettä. Hän laahusti tiskille ohimoitaan pidellen, otti odotellessaan tabletin suuhunsa ja kaivoi samalla kukkaroaan. Myyjän ilmoittama hinta oli suurempi kuin mihin Matti oli tottunut ja kun hän tiedusteli tuskastuneena asiaa, myyjä ilmoitti että arvonlisäveron muutos oli nostanut hintoja.
Matti asteli hartiat lysyssä apteekista ulos odottamaan päänsäryn loppumista. Aurinko oli mennyt pilveen ja kylmä tuulenvire riepotteli Matin hentoa vartta.
Odotellessaan Matti silmäili läheisen ravintolan mainoksia, jossa arvonlisäveron muutosta juhlittiin. Matti vilkaisi kukkaroonsa ja sieltä ei löytynyt muuta kuin hänen kaimansa. Eduskunnasta sitä vastoin löytyi useampikin kaima, joille veromuutos toisi iloisia hetkiä kesähelteessä ystävien seurassa. Matilla ei ravintolaruokaan ollut varaa. Olisihan huomenna taas jakelu.
Paikallislehden aukeama leijaili tuulen mukana Matin jalkojen juureen. Otsikoissa kerrottiin, kuinka eduskunnan hallinto-osaston johtavien virkamiesten palkkoja nostettiin yli 20%. Enimmillään korotus oli 1600e kuukaudessa.
Tämä oli puolet enemmän kuin mitä Matti sai tällä hetkellä. Toinen otsikko kertoi eduskunnan äänestäneen kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta, jossa kahdessa äänestyksessä yhteensä neljä edustajaa oli äänestänyt tyhjää.
Matti ei voinut käsittää näitä tyhjänäänestäjiä mutta ymmärsi ainakin, mihin arvonlisäveron korotustarve perustui. Matti oli myös varma osaavansa äänestää tyhjää tarvittaessa.
Kirjoittaja on kuopiolainen performanssi- ja kuvataiteilija.
