Kolumni
Lopetettavan koulun etsimisestä tuskallinen työ
Jukka Patrakka
Kirjoittajan kolumnit
Kuopion varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Anssi Laine (kesk.) on hankalassa tilanteessa. Hän johtaa työryhmää, joka yrittää etsiä lopetettavaa koulua.
Tai pikemminkin kahta, koska säästöpaineet ovat kovat.
Näyttää siltä, että lahdattavia opinahjoja on erittäin vaikea keksiä. Seinien tarve vähenee, kun ikäluokat pienevät - mutta kaupunki on jo pannut kiinni alakoulut Männistössä, Niiralassa ja Neulamäessä.
Kaupunginhallitus vaatii lautakunnalta esityksiä. Rakenteisiin olisi kuulema jo pitänyt puuttua, koska siihen ostettiin aikaa opettajien lomautuksilla. Lomautukset eivät voi olla vakiolääke.
Hallituksen puheenjohtaja Sari Raassina (kok.) on kysynyt, miksi ei ole jo selvitetty kouluverkon harventamista.
Jos keinot ovat näin vähissä, suunnitteluun erikoistuneita viranhaltijoitakin on paras kuunnella.
Hyvä esimerkki poliittisten päättäjien "kaukonäköisyydestä" oli uuden koulun rakennuttaminen puretun Länsi-Puijon koulun tilalle. Suunnittelutoimisto ei sitä suositellut, sillä koululaiset olisi mieluummin siroteltu ympäristön muihin kouluihin.
Onneksi Länsi-Puijolle kaavoitetaan lisää asuntoja. Trendinä silti on ikäluokkien supistuminen vanhoilla asuinalueilla ja lasten pakkautuminen Saaristokaupunkiin.
Ylirakennetaanko jatkossa koillisella maaseutualueella, jossa Vehkalammin koulua peruskorjataan ja laajennetaan kahdella miljoonalla eurolla?
Kuopion kylillä on kova työ säilyttää lapsilukunsa riittävällä tasolla, jotta kaupunki voi pitää niiden kouluja toiminnassa.
Kun asutus keskittyy isoihin taajamiin, hajaseutujen kouluja suljetaan.
Kuopioon kuuluvalla Vehmersalmella näitä voimia vastaan ei jääty taistelemaan, vaan kolme kyläkoulua suljettiin ja kuntaliitosrahat ohjattiin yhden keskuskoulun rakentamiseen.
Maaseudulla asuu yleensä runsaasti keskustan kannattajia. Kuinka pitkällä kepillä Anssi Laine tohtii kyläkouluihin koskea?
Eikö koulutoimi voi todellakaan säästää muualta?
Koulutustoimenjohtaja Heli Norja yritti haravoida kasaan 1,6 miljoonan euron säästöjä. Opetusryhmiä suurentavia ja tukiopetusta lopettavia suunnitelmia oli, mutta Norjan pokeri ei riittänyt viemään esityksiä lautakunnalle. Se olisi todennäköisesti ne torjunut.
On ymmärrettävää, jos Norja, lautakunta, opettajat, OAJ ja koululaisten vanhemmat pitävät hallituksen suomia määrärahoja kohtuuttoman pieninä.
Kuopio-laiva kuitenkin kyntää liian syvällä alijäämäisellä taloudenpidollaan. Kuormaa pitää keventää tai saada lisää voimaa koneisiin.
Ei käy kateeksi kaupunginhallituksen jäseniäkään.
Jääkö heille muuta vaihtoehtoa kuin antaa koulutoimelle lisää rahaa?
Kirjoittaja on Savon Sanomien kuntatoimittaja





