Kirjoittajan kolumnit
Kuopion palvelualueuudistuksen piti virtaviivaistaa palveluja, mutta hämmennystä yhä riittää. Joka päivä.
- Suun terveydenhuolto, vastaa hoitaja.
- Onko tämä hammaslääkärillä, kysyy soittaja.
Opitaanko näitä palvelujen uusia nimikkeitä koskaan?
Moni ei tiedä, että hyvinvoinnin edistämisen palveluihin kuuluvat kirjastot, museot, liikuntapaikat ja ulkoilu.
Organisaation suppilomallin uumenissa on johtaja Heli Norja, joka ehkä vain itse muistaa vastaavansa "ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palveluista".
Siellä on kansalaisopisto, jota etsitään turhaan kasvusta ja oppimisesta.
Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut kuuluvat markkinointijohtaja Kirsi Soiniselle. Hän varmistaa, että kaupunkilaisille osataan viestiä monipuolisista palveluista.
Onneksi neuvontaa ja tiedottamista on lisätty.
Viestintä on vaikea laji - etenkin Kuopion palvelu-uudistuksessa. Nimenomaan hyvinvoinnin edistämisen etuja kannattaa julistaa.
Jos kansalaistoiminnan aktivoinnin lukujärjestyksessä luetellaan erilaisia jumppia, parempi puhua otsikossakin jumpista ja liikuntaryhmistä ilman vieraannuttavia käsitteitä. Tätä konsulttikieltä ei ole vieläkään selkeytetty veronmaksajien riemuksi.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Tapio Lankian (kesk.) mukaan palvelualueuudistusta ei tunneta kentällä (SS 5.1.). Sen ymmärtää lähinnä johtoporras.
Ei auta, jos vain johtajat tuntevat organisaation.
Lautakunnalla saattaa olla perusteita esittää huolensa, koska uudistuksen tajuaminen on jäänyt puolitiehen.
Päättäjien lupaama asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että palvelut saadaan entistä nopeammin ja tehokkaammin.
Henkilöstö on totutellut uudistukseen jo vuoden ajan.
Hahmottavatko esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset työnsä tuhansien työntekijöiden rattaissa? Onko heillä valmiudet opastaa asiakasta eteenpäin palvelulabyrintissä?
Työtä ja aikaa säästyy, jos kuopiolainen löytää itse oikean luukun netin tai palveluoppaan avulla.
Kirjoittaja on Savon Sanomien kuntatoimittaja
