Kolumni

Mieti ennen kuin sanot, mieti ennen kuin julkaiset

12.2.2010 0:00 Emma Hokkanen

Oltuani Espanjassa pari kuukautta sitten. Tutustuin espanjalaisiin nuoriin sekä heidän kulttuuriinsa. Huomasin, että oli epäkohteliaampaa olla hiljaa kuin puhua kuin viimeistä päivää. Pahimmassa tapauksessa kaikki puhuivat yhtä aikaa ja toistensa päälle. "Keskustelijat" tuskin edes tiesivät, mistä toinen puhui, kunhan oma ääni saatiin kuuluviin. Oltiinpa bussissa, kaupassa tai oppitunnilla, oli äänenvoimakkuus varmasti yli sallitun rajan.

Toisin on täällä kylmässä Suomessa. Olemmehan maailmalla tunnettuja hiljaisuudestamme, sekä siitä, miten bussissa istutaan hiljaa ja tervehditään jos uskalletaan. Jos ei uskalleta, käännetään pää toisaalle.

Vaan eipä aina istuta hiljaa. Aina silloin tällöin sattuu joku keskustelemaan omasta viikonlopustaan hieman liian voimakkaasti. Keskustelukumppani kuulisi varmasti vähemmälläkin voimakkuudella ja asioidensa kailottaja tietää sen varsin hyvin. Kailottajahan haluaa, että bussin koko takaosa tietää, miten railakas viikonloppu hänellä on ollut.

Samantyyppisiin henkilöihin törmää kaikkialla, varsinkin kouluissa. Jo alakoulussa jotkut oppilaat koettavat saada toisten huomion muistuttamalla, kuinka monta pulkkaa heiltä löytyy, tai kuinka uudet sukset hänellä on verrattuna Antin 6 vuotta vanhemman siskon jo käyttämiin suksiin. Omien mielikuvieni mukaan nämä samat henkilöt kuuluttavat oman elämänsä mielenkiintoisuutta vanhempanakin.

Olen miettinyt, mikä tarve toisilla on julistaa omaa elämäänsä kaikkien kuultavaksi? Nykyisin Facebookissa omalle seinälleen voi päivittää tilaansa omat tekemisensä ja kuulumisensa. Eivätkö nämä kailottajat voisi kertoa elämänsä mielenkiintoiset tapahtumat Facebookin kautta? Ne, joita kiinnostaa, voisivat käydä lukemassa ja ihmettelemässä. Niiden, joita ei voisi vähempää kiinnostaa, ei tarvitsisi vaivautua lukemaan.

Toisaalta, jos oman elämän salaisuudet ja nolot hetket jakaa netin välityksellä kaikkien nähtäväksi ja luettavaksi, ottaa melkoisen riskin. Nämä tiedot kun ovat kaikkien luettavissa, myös mahdollisen tulevan työnantajan. Periaatteessa, se mahdollinen tuleva työnantaja saattaa kuitenkin istua siinä samassa bussissa, jossa julistat viikonloppuasi.

Kirjoittaja on Savon Sanomien nuorisoraatilainen Siilinjärveltä.

Kommentoi artikkelia