Kolumni

Minun Rautalampini on eloisa ja valoisa kunta

5.7.2010 00:01 Leni Koukkari

Mihin suonenjokelaisen nuoren huomio kiinnittyi ensimmäisenä, kun saapui Rautalammille muutama vuosi taaksepäin? Ehdottomasti luonnon kauneuteen. Toholahden sanoinkuvaamattoman hieno järvimaisema avautui silmien eteen aurinkoisena kesäpäivänä raikkaan tuulen kera. Mieleen tulivat sanat; vapaus, kauneus ja eletty elämä.

Suonenjokelaisena olin hyvin yllättynyt myös suuresta paikallismuseosta. Miten näin pienen kirkonkylän keskustasta voi suuren kirkon ohella löytyä myös suuri museo? Rautalammin museo on toiminut jo 72 vuotta. Toiminta tehostuu edelleen muun muassa juuri perustetun museon ystävien yhdistyksen kautta.

Rautalammilla voi aistia rikkaan kulttuurihistoriallisen menneisyyden muuallakin kuin kirkonkylää halkovalla pääraitilla. Virkamieskartanot, maalaistalot, museotie Myhinpäässä, kaunis Kerkonkosken kanava ja kylämaisemat. Kaikki ihmisten rakentamia, työllä tehtyjä. On hyvä, että maisemassa näkyy historiaa. Sen kautta voimme kokea, että meillä on juuret. Näin meillä on myös tulevaisuutta.

Myös luovuus on kuulunut Rautalammille. Sieltä ovat ammentaneet taiteeseensa voimaa esimerkiksi runoilija Eino Leino, kuplettimestari J. Alfred Tanner, säveltäjä Oskar Merikanto sekä taidemaalarit Juho Rissanen ja Väinö Hämäläinen. Lisäksi kuuluisat kansanrunoilijat lähtien aina runoilija Yrjö Kaijärvestä ja kirjailija Kari Hotakaisesta; kaikilla heillä on juuret syvällä Rautalammin mullassa ja raitilla.

Kulttuurin ohella Rautalampi on tunnettu luonnostaan. Luonnon jylhyys yllättää Kalajanvuorella ja Etelä-Konneveden kallioisilla rannoilla. Linnusto, maiseman vaihtelevuus, puolukkakankaat, sienimetsät ja tietenkin vesistö: kaikkialla ympäröi silmiä hivelevän kaunis maisema, veden liplatus ja upeat sinisen sävyt horisontissa.

Yrittäjäystävällisenä kuntana tunnettu Rautalampi on ollut välillä ikävissä otsikoissa. Kuitenkaan ihmisten väliset erimielisyydet eivät näy eivätkä kuulu kirkonkylän raitilla. Rautalampilaiset ovat avoimia ja ystävällisiä, kaikki ovat hyvän päivän tuttuja keskenään. Täällä on lasten turvallista kasvaa.

Rautalampi on syystäkin suosittu kesänviettopaikkakunta. Kesäisin kirkonkylän elämä vilkastuu huomattavasti, on mökkikansaa, turisteja ja ohikulkijoita. Pestuumarkkinat syyskuun toisena viikonloppuna toimivat kesäkauden päättäjäisinä. Pestuista alkaa syksy ja pikkuhiljaa ensi lumen sekä joulun odotus.

Rautalampi on entinen emäpitäjä. Tuntuu hurjalta, että vuonna 1561 perustettuun Rautalampiin kuului lähes koko nykyinen Keski-Suomi. Ensi vuonna Rautalampi juhlii 450-vuotistaivaltaan näyttävästi menneisyyden, nykyisyyden, tulevaisuuden, paikallisuuden ja kansainvälisyyden teemoilla. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi, tänne on loppujen lopuksi varsin lyhyt matka joka puolelta Suomea!

Rautalampi on mielenkiintoinen kulttuuripitäjä, totesi myös se entinen suonenjokelainen, josta tuli sittemmin rautalampilainen. Leppoisa ilmapiiri, ehtookellojen ääni lauantai-iltaisin saunan piipusta tupruavan savun tuoksun kera. Siinä on minun Rautalampini - eloisa ja valoisa, ystävällinen savolaiskunta.

Kirjoittaja on Rautalammin museon amanuenssi.

Kommentoi artikkelia