| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Nollakerholaiset murentavat palloilusarjan kiinnostusta
1.3.2008 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Jääkiekon, salibandyn, koripallon ja lentopallon runkosarjat saadaan päätökseen tämän ja ensi viikon aikana. Kaikille joukkueille kausi ei ole ollut pistejuhlaa.
Jääkiekon naisten SM-sarjan runkosarjassa Tampereen Tappara pelasi 20 ottelua, eikä voittanut niistä ainuttakaan. Tamperelaiset tekivät runkosarjassa viisi maalia ja ottivat turpaan 346 maalin verran.
Tapparan tahti ei ole parantunut SM-karsintasarjassakaan, sillä joukkue on hävinnyt kaikki neljä pelaamaansa ottelua maalierolla 6-51.
Tappara on naispalloilun surkuhupaisin tarina, mutta löytyy niitä nollakerholaisia muistakin lajeista. Joensuun Prihat pelasi naisten lentopalloliigan runkosarjassa 24 ottelua ja hävisi ne kaikki. Prihojen saldoksi runkosarjassa jäi kaksi voitettua erää.
Naisten salibandyliigassa Korson Kaiku pelasi 16 runkosarjan ottelua ilman pisteitä, mutta kauden 17:nnessä ottelussa viime viikon torstaina joukkue ylsi tasapeliin. Kuparisensa rikkoneen KorsKa:n maalisuhde runkosarjassa on 40-132.
Koripallon naisten SM-sarjassa Forssan Alku on pelannut 28 ottelua ja voittanut niistä yhden, 20. lokakuuta pelatun matsin HoNsUa vastaan. A-tyttöjen SM-sarjassa Kotkan Peli-Karhut on hävinnyt kaikki 14 runkosarjan otteluaan. Naisten I divisioonassa Forssan Koripojat on voittanut kaksi kauden 16 ottelustaan.
Vastaavia esimerkkejä löytyy kosolti lisää alasarjoista. Lentopallon naisten kakkossarjassa on kolme nollakerholaista. Heikosti on mennyt muutamalla miestenkin joukkueella, mutta räikeimmät heittopussit löytyvät juuri naisten palloilusarjoista.
Naisten sarjojen epätasaisuus selittyy harrastajien vähäisyydellä.
Kun harrastajia on niukasti, ei tasokkaita pelaajia löydy aina edes pääsarjojen joukkueisiin. Ja kun pääsarjoihin ei saada riittävästi tasokkaita joukkueita, repsahtavat tasoerot kärjen ja viimeisen ryhmän välillä sietämättömiksi.
Koripallossa on noin 15 000 lisenssipelaajaa, joista naisia on noin 5 000, mutta heistä 80 prosenttia on junioripelaajia. Jääkiekon 60 000 lisenssipelaajista naisia on 2 700. Lentopallon 14 500 lisenssipelaajasta noin kolmannes on naisia.
Naispelaajien vähäinen määrä johtuu siitä, että joukkueurheilu ei kiinnosta naisia.
Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan lentopalloa harrastaa vain kolme prosenttia tytöistä. Tämä ei tosin vastaa totuutta lisenssipelaajien osalta, sillä lentopallon juniorilisensseistä kaksi kolmasosaa on tyttöjen hallussa.
Lentopallon ja koripallon ohella jalkapallo kiinnostaa tyttöjä. Jalkapalloa harrastaa joka kymmenes alle 18-vuotias suomalainen tyttö. Valitettavasti kaikkien palloilulajien tyttöjunioreista moni lopettaa pelaamisen 16-17 -vuotiaana.
Palloilusarjojen hännänhuiput selittävät heikkoa menestystään sukupolven vaihdoksella. Kun kokeneet pelaajat ovat lopettaneet, on heidät korvattu junnuilla.
Junioreita on yleensä koulutettu vaativimpiin saleihin alemmissa sarjoissa tai A- ja B-junioreiden mittelöissä. Miksi junnujoukkueilla yritetään pyristellä aikuisten pääsarjoissa?
Jos naisten palloilusarjoissa käytettäisiin tasoleikkuria, typistyisivät ne aika pieniksi.
Tappara mukaan lukien jääkiekon naisten SM-sarjaan saatiin luistimille kuusi joukkuetta, mitä voidaan pitää ehdottomana miniminä sarjamuotoisen kilpailun järjestämiselle.
Heittopussien roikottaminen pääsarjoissa aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin lajijohtajat arvaavat. Kun liigan tai SM-sarjan urheilullinen taso mitataan almanakalla, ei se kiinnosta yleisöä eikä sponsoreita.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies.
