Katsot Savon Sanomien arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
15.05.2011 00:01
Kolumni
Nykyajan musta surma voi piillä kemikaaleissa
Kari Angeria
Kirjoittajan kolumnit
Musta surma oli Eurooppaa 1300-luvulla piinannut ruttoepidemia, jonka arvioidaan tappaneen ainakin 25 miljoonaa ihmistä. Taudissa erityisen hankalaa oli, että kukaan ei tiennyt, miten siltä voisi suojautua.
Monet nykypäivän epidemiat eroavat mustasta surmasta, koska niihin voidaan ainakin osittain varautua. Hyvin usein tiedetään, millä tavalla taudit leviävät ja millainen taudinaiheuttaja on kyseessä. Myös rokotteita kehitetään huimaa vauhtia.
MUSTAN SURMAN kaltainen tuntematon uhka voi nykyään piillä kemikaaleissa: ympäristömyrkyissä, saasteissa ja teollisuuden aineissa. Nykyään teollisuuden käytössä on ainakin 100 000 erilaista kemikaalia, eikä niiden kaikkien aiheuttamia vaaroja tunneta. Yhteisvaikutuksista ei ole hajuakaan.
Vähän aikaa sitten selvisi, että Suomessa rehusiilojen lankkuja on päällystetty vaarallisella syöpää aiheuttavalla aineella kreosootilla. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka hankalaa kemikaalien turvallisuutta on arvioida etukäteen. Samalla tavalla jälkikäteen vaaralliseksi paljastanut aine on asbesti.
ASIAN VAKAVUUDESTA kertoo se, että viime vuosien pahin elintarvikekriisi johtui kemikaalin väärinkäytöstä.
Kiinassa myrkyllistä melamiinia lisättiin maitoon, jotta sen proteiinipitoisuus näyttäisi suuremmalta.
Satojatuhansia lapsia sairastui ja sai munuaisvaurioita. Kuolleiden määrää ei ole kerrottu luotettavasti. Viranomaiset olivat tienneet asiasta pitkään, mutta eivät toimineet.
REHUSIILOTAPAUKSESSA Suomen valvoville viranomaisille oli epäselvää kenelle toimivalta kuuluu, vaikka kaikki olivat äärimmäisen huolestuneita asiasta. Osa jopa säikähtäneitä.
Turvallisuus- ja kemikaalinvirasto valvoo kemikaaliturvallisuutta. Sillä ei ole kuitenkaan toimivaltaa poistaa rehusiiloja. Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira) asia ei kuulu, koska kreosootti kuuluu aineena Tukesille, vaikka se rehusiiloissa vaarantaakin elintarviketurvallisuuden. Epäselvää ja monimutkaistako? Odottakaa vain.
Kakun kruunaa nimittäin se, että paikalliset terveysviranomaiset eivät halunneet toimia, koska odottivat käskyä Eviralta, jolle asia siis ei kuulu. Pallottelun jälkeen homman otti hoitaakseen ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö, joille tieto ei ollut kulkenut yhdeltäkään viranomaiselta.
VUONNA 2010 Maailman terveysjärjestö (WHO) ilmoitti syövästä tulleen maailman yleisimmän kuolinsyyn. Syöpäjärjestöjen mukaan kemikaaleissa on osa syy syövän yleistymiseen.
Kemikaalipelon lietsomiseen ei ole kuitenkaan syytä, koska tavallinen ihminen voi hyvin vähän vaikuttaa siihen, mille hän altistuu. Ilmansaasteet eivät pelkäämällä katoa. Lähes kaikissa kulutustavaroissa on käytetty suoja-aineena jotain kemikaalia.
Vaikka pelossa ei voi elää, niin viranomaisiin pitäisi voida luottaa. Ainakin sen verran, että joku ottaisi vaaralliseksi tietämänsä asian hoitaakseen, vaikka se ei hänen välittömään toimivaltaansa kuuluu.
Suomessa kemikaaliasioissa ollaan vielä lapsen kengissä.
