EmediateAd
Kolumni

Opintomaksu pitäisi yhteiskuntaluokat karsinoissaan

10.3.2010 0:01
Pasi Ahtiainen

Maksullinen korkeakoulutus ilmestyi taas puheenaiheeksi kuin tyhjästä. Tällä kertaa opetusministeriön työryhmä suosittelee opintomaksua vauhdittamaan korkeasti koulutettujen valmistumista.

Työryhmä väläytti tuhannen euron lukukausimaksua, jonka poliitikot yhteistuumin tyrmäsivät. Vaikka sama näytelmä on koettu ennenkin, niin jostain ihmeestä esitys opintomaksusta ilmestyy aina uudelleen poliitikkojen arvioitavaksi.

Nostavatko ministeriöiden kasvottomat virkamiehet esityksen aina uudelleen tapetille? Kuka ihme ajatusta pitää esillä?

Esitys ei toki mene läpi ja keskustelu haiskahtaa poliittiselta pisteiden keräykseltä. Koulutuspolitiikan NATO ei saa kannatusta juuri keneltäkään, mutta se palaa keskusteluareenalle aina uudelleen.

Toimittajat ovat oppineet soittamaan aiheen tiimoilta Suomen ylioppilaskuntien liittoon, josta liiton sen hetkinen puheenjohtaja järjestelmällisesti tyrmää esityksen.

Itsekin maksuttomasta korkeakoulutuksesta nauttineet poliitikot ovat yleisesti aloittaneet uransa poliittisissa opiskelijajärjestöissä, monesti juuri ylioppilaskunnissa, joten on luonnollista, ettei maksullisuus saa kannatusta.

Jos opintomaksu menisi läpi, niin olisi hyvä pohtia millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä olisi. Rikkailla ei ole mitään ongelmia tukea jälkikasvunsa opiskelua tonnilla tai toisella, mutta monelle perheelle tuhat euroa on iso raha. Töiden ohella tehokas opiskelu taas on raskasta.

Hintava korkeakoulutus sementoisi yhteiskunnan luokkajaon. Köyhillä ei enää olisi mahdollisuutta saada lapsiaan yliopistoihin, elleivät he olisi huippulahjakkuuksia.

Näin on monella alalla käytännössä jo käynyt. Esimerkiksi ystäväni pääsi kovan yrittämisen jälkeen oikeustieteelliseen ja oli vuosikurssinsa ainoa, joka ei tullut lakimiessuvusta.

Myös kulttuurialalla kierto on yllättävän vähäistä ja samat sukunimet esiintyvät sukupolvesta toiseen.

Opintomaksua tehokkaampi tapa pitää yhteiskuntaluokat karsinoissaan ovat maksulliset valmennuskurssit. Halutuimpiin opiskelupaikkoihin, joista valmistuu tulevaisuuden eliitti, pääsee käytännössä enää tehokkaiden ja kalliiden valmennuskurssien avulla.

Ja niihin ei pätkätyöläisten lapsilla ole varaa.

Toinen tapa luokkakohoamiseen olisi panostaa sisarusparven terävimpään yksilöön.

Tässä kehitysmaista tutussa mallissa vain fiksuin opiskelee. Perhe tukee häntä matkalla hyvään ammattiin ja toivoo panostuksen poikivan kaikille parempaa tulevaisuutta.

Yksin selviytymistä korostavaan maahan tämä malli istuu huonosti, mutta epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia tekoja. Köyhissä maissa tällainen on aivan normaalia ja järkevää.

Kirjoittaja on kuopiolainen vapaa toimittaja.

Kommentoi artikkelia