| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Pahin painajainen uhkaa käydä toteen Mäkelänkadulla
16.1.2010 00:01
Kirjoittajan kolumnit
Siinäkö se sitten oli? Ensin Tuomo Ruutu, sitten Teemu Selänne ja nyt Saku Koivu.
Kiekkoleijonien olympiapalapeli on lahoamassa käsiin.
Päävalmentaja Jukka Jalonen avaa - kuten monet muutkin kiekkoniilot - aamunsa selaamalla teksti-tv:n sivuilta edellisyön NHL-otteluitten tapahtumat.
Omien sanojen mukaan pahinta peläten ja parasta toivoen.
Nyt kauhuskenaario on toteutumassa. Jääkiekkoliiton toimistossa Helsingin Mäkelänkadulla istuu päävalmentaja, joka joutuu selaamaan teksti-tv:n sivuston ohella jo kahtatoista varamieskorttiaan. Pakka uhkaa kuihtua käteen ja kaikki vaihtoehdot on nyt otettava huomioon.
Kuka paikkaa Ruudun? Kuka Selänteen? Kuka Koivun?
Ja uskaltaako sitä teksti-tv:tä enää edes avata?
Tapaus Ruutu. Takavuosina kroonisessa loukkaantumiskierteessä kärvistellyt Carolinan laituri sai pelata pitkästä aikaa ehjää kautta, kunnes otti ja meni nyrkkeilemään Coloradon Darcy Tuckerin kanssa ja loukkaantui.
Tappelun taustat juonsivat joukkueitten edelliseen kohtaamiseen, jossa Ruutu taklasi Tuckerin selästä laitaan. Itse kovasta fyysisestä pelityylistään tunnettu Avalanchen laituri sai otsaansa 40 tikkiä vaatineen haavan ja joutui seuraamaan sivusta kahdeksan peliä.
NHL:n ikiaikaisen - tai joidenkin mielestä kivikautisen - koodiston mukaan sitä saa, mitä tilaa. Ruutu sai tilauksensa viikko sitten, kun joukkueet kohtasivat uudemman kerran. Tucker heitti hanskansa jäähän vain 48 sekuntia avauskiekosta ja haastoi suomalaisen tappeluun.
Kunnian miesten paini päättyi ratkaisemattomaan, mutta Ruutu ei ole sen jälkeen peleissä esiintynyt. Carolinan virallisissa tiedotteissa höpötetään tyypillistä kiekkojargonia yläraajavammasta. Leijonaluotsi Jalonen on sen sijaan puhunut jo kansantajuisesti olkapäävammasta. Tieto kuitenkin vain lisää tuskaa, kun vamman vakavuudesta ei tunnu tihkuvan mitään tietoa. Näinköhän Ruutu tappeli itsensä ulos kisoista?
Mutta mitäpä mies ei kunniansa eteen tekisi. Eikä edes maine mennyt, päinvastoin; joukkuekaverit Carolinassa heittelevät sankarin kanssa edelleen yläviitosia - sen mitä suomalaisen kipeä olkapää antaa periksi.
Tapaus Selänne. Ensin rystysiin iskeytynyt kiekko mursi kämmenselän luun ja piti miehen katsomossa kuukauden päivät. Sitten kaksi peliä, kaksi maalia, kiekko kasvoihin ja leukaluuhun kaksi murtumaa.
Anaheimin kovan onnen ankka kaipaisi totta vie välillä jo Hannu Hanhen tuuria.
Toipumisennuste on vedetty isolla pensselillä 2-6 viikon marginaaliin. Suomen avauspeli Vancouverissa on neljän ja puolen viikon päästä keskiviikkona.
Lokakuussa kiekon leukaperiinsä saaneen KalPan Tuomas Kiiskisen kasvoista löydettiin neljä murtumaa. Liigapeleistä mies oli sivussa viiden viikon ajan.
On siinä ja siinä, nähdäänkö Selänne vielä kerran Suomi-paidassa.
Tapaus Koivu. Alaraajavamma (käännös: polvivamma). Heti seuraavassa pelissä Selänteen loukkaantumisen jälkeen. Ja ei kun magneettikuvauksiin.
Jos sekä Selänne että Koivu joutuvat skippaamaan Vancouverin, jää koviin odotuksiin vuorattuun veteraanivitjaan jäljelle enää Jere Lehtinen. Mies, joka ei ole pelannut loukkaantumisilta vapaata NHL-sesonkia neljään kauteen.
Kirjoittaja on Savon Sanomien urheilutoimittaja
Kommentoi artikkelia