Katsot Savon Sanomien arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
27.10.2010 00:01
Kolumni
Sovinnossa
Kari Kärkkäinen
Kirjoittajan kolumnit
Pystymmekö elämään sovussa perheessä, työpaikalla tai yleensä suomalaisessa demokratiassa, vaikka meillä olisi erimielisyyksiä jostakin asiasta? Tätä olen kysynyt itseltänikin homoillan laineissa. Vierailin viime viikolla Armeniassa keskustelemassa demokratian kehittymisestä Euroopassa. Olin tässä Euroopan Neuvoston kokouksessa perustuslakivaliokunnan edustajana.
Suomessa ei ketään sananvapauden vuoksi vangita kuten esimerkiksi Armeniassa. Leimakirveet kuitenkin tekevät meillä omaa savottaansa. Viimeisin sivallus on nähty Turun ylioppilasteatterin näytöksessä, jossa Päivi Räsästä verrattiin Hitleriin ja Staliniin. Sitä ennen Jari Tervo vertaili Räsästä ja Iranin presidenttiä. Taiteella on toki oma vapautensa.
Ikävintä leimaaminen on, kun ns. puolueettoman median toimittajat iskevät juttuvalinnoillaan ja -painotuksillaan. Toivon, että pystyisimme paremmin kunnioittamaan toistemme mielipiteitä, ja toimittajat kertoisivat niitä ilman omia sivukommenttejaan. Tämä on onneksi huomattu jo Julkisen sanan neuvostossa.
Pohjavirtana homoiltakeskustelussa näyttäytyy uskonnottomuuden ihailu ja kristinuskon vastaisuus. Tästä puhui jo viime keväänä entinen arkkipiispa Jukka Paarma ja viittasi Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n Eroa kirkosta -kampanjaan.
Nyt on kyseenalaistettu, voiko ja saako uskonnollinen vakaumus olla yksi peruste yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitä kannattaa pohtia, mihin se johtaisi, jos näin ei sallittaisi.
Homoseksuaalien ihmisarvoa tai kansalaisoikeuksia ei kiistä kirkko sen enempää kuin Päivi Räsänenkään. Vuonna 2001 eduskunnan enemmistö hyväksyi yli 200 lakimuutosta, joilla taattiin avioliittoon rinnastettavat oikeudet homoille ja lesboille, kun he solmivat rekisteröidyn parisuhteen.
Vihreät, kokoomus ja vasemmistoliitto ajavat selkeimmin sukupuolineutraalia avioliittolakia. Enemmistö nykykansanedustajia ei ole lakiesityksen takana. Jos esitys tulisi vaalien jälkeisen hallituksen ajamana voimaan, se laittaisi kirkot valinnan eteen, haluavatko ne säilyttää vihkimisoikeuden.
Mielestäni meidän olisi paljon tärkeämpää käydä keskustelua esimerkiksi vanhustenhoidon resursseista tai toimeentulotukiasiakkaiden vaikeasta elämäntilanteesta. Ja miten sallimme, että 150 000 ihmistä kiertää kehää työttömyyden ja erilaisten aktivointitoimien välillä?
Jään odottamaan TV2:n järjestämää suurta Toimeentuloiltaa tai Media-iltaa, jossa pohdittaisiin median vaikuttamistavoista yleiseen mielipiteeseen. Eletään kuitenkin sovussa.
Kirjoittaja on kristillisdemokraattien kansanedustaja Varkaudesta.
