Kolumni
Spede otti elämän tosissaan viimeiseen hengenvetoon
Seppo Kononen
Kirjoittajan kolumnit
Lentävän kalakukon tuntevat vielä liki kaikki, vaikka Ukko-Pekan vetämät höyryjunat eivät ole käyneet ryyppäämässä Kallavedestä uutta menovettä enää moneen vuosikymmeneen.
Miksei kukaan puhu kuitenkaan mitään Lentävän kalakukon korvanneesta Spedelinosta, vaikka ensimmäiset Pendolino-junat tulivat Savon radalle jo yhdeksän vuotta sitten? Savolaisen Pendolinon nimeä haettiin vuoden 2002 kesällä koko kansan yhteisellä nimikilpailulla, ja arvovaltainen raati arvioi Spedelinon ylivoimaisesti iskevimmäksi.
Toisin kävi. Savolaiset käyvät Pendolinolla Helsingissä siinä missä vähemmän hyväpuheiset suomalaisetkin. Spedelinosta ei puhu kukaan mitään. Onneksi Pertti "Spede" Pasanen itse sentään muistetaan.
Hauskaksi mieheksi Spede otti elämän tosissaan sananmukaisesti viimeiseen hengenvetoon asti.
Savolaisia pidetään yleisesti vätökkäinä, mutta onko joku sitä mieltä, että Spede oli saamaton nahjus ja tyhjänpuhuja? Ei ollut, vaan hänessä oli sitä samaa armotonta periksiantamattomuutta, joka on leimannut monta muuta savolaista menestyjää ja kansansuosikkia. Elävästi tulevat mieleen vaikkapa syöksylaskija Kalevi "Häkä" Häkkinen ja harmonikan mestari Veikko Ahvenainen: täysi vauhti päällä vielä kahdeksankymppisenä.
Spede ei ehtinyt ihan kahdeksankymppiseksi, mutta hyppeli sentään seitsemänkymppisenä vielä nuoren miehen tavoin kilhakasti kilpaa narua televisiossa nuorten neitojen kanssa ja heidän innoittamanaan.
Siinä jos missä oli savolaista sisua! Jos Spede olisi kuunnellut sydämensä ääntä, hän olisi elänyt ehkä huomattavasti pitempään.
Useimpien muiden hauskojen miesten tapaan Spede oli roolinsa ulkopuolella mieluummin vakavissaan. Samanlainen oli toinen savolainen koko kansan naurattaja Esa "Severi Suhonen" Pakarinen.
Spede ja Severi eivät huvittaneet toisia huvikseen, vaan koska se oli heidän työtään.
Kuinkahan moni humalikko lie käynyt vuosikymmenten aikana pyytämässä Spedeltäkin, että "kerro Spede hyvä vitsi? Aika moni, ja jokainen sai todennäköisesti vastaukseksi vain tylyn, mykän katseen, ja se oli oikein näille kysyjille.
Hauskuttajana Spedellä oli jo hyviä esikuvia, suurimpana heistä vahvasti elehtinyt amerikkalainen elokuvakoomikko, kuminaamainen Jerry Lewis.
Spede oli kuitenkin enemmän kuin pelkkä koomikko. Hän oli luova kyky, jolla riitti aikaa ja harrastusta vähän joka alalle veneilystä mäkihyppyyn ja kaikenlaisiin peleihin.
Huvipelleksi ja Pelle Pelottomaksi Spede oli myös poikkeuksellisen visu mies talousasioissa.
Se näkyi vaikkapa siinä, että hän hyödytti häikäilemättä elokuvissaan kunkin hetken kauneimpia naisia ja kiinnostavimpia julkisuuden henkilöitä välittämättä vähääkään, mitä arvovaltaiset kriitikot ja taiteen nirppanokat sanoivat.
Harva nainen olisi ottanut Uuno Turhapuron aviomiehekseen, jos tämä olisi tullut vastaan kadulla vapaana poikamiehenä.
Uunon hahmoon Spede sijoitti kaikki, mitä kaikki naiset inhoavat.
Ja mikä oli tulos: kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen elokuvien sarja.
Speden syntymän satavuotispäivän aikoihin Uunoja katsotaan aitona, väärentämättömänä todistuksena meidän ajastamme 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ja edesmennyttä huvittavaa kuopiolaista ylistetään koko maailman viihteen suurena tulkitsijana, ellei peräti nerona.
Toista Spedeä ei tule.





