Kolumni

SUL:n kolme virhettä

31.7.2010 0:01 Kalle Virtapohja

Kun Barcelonan olympiastadionilla kilpaillaan EM-mitaleista enää kahtena päivänä, on pakko huolestuneena kysyä suomalaisen yleisurheilun nykytilasta. Kuka vastaa menestyksestä tai paremminkin menestymättömyydestä? Mitä tehtiin sen jälkeen, kun Torinon EM-hallikisoissa 2009 jäätiin ilman mitaleita? Mitä tehdään nyt, kun neljän päivän saldona Suomen nimeä saa turhaan etsiä kisojen mitalitilastoista?

Muutaman päivän pohdinnat Montjuicin rinteillä ovat avanneet silmäni näkemään kolme suurta virhettä Suomen urheiluliiton toiminnassa.

Tampereella viime vuonna nuorten olympiapäivillä aitajuoksun voittanut belgialainen 18-vuotias Stef Vanhaeren oli tänä vuonna nuorten MM-kisoissa Monctonissa kuudes. Sieltä hän lensi Barcelonan EM-kisoihin ja juoksi 400 metrin alkuerissä uuden ennätyksensä 50,78 ja välierissä vielä lähes samaa vauhtia 50,86.

Kuinka monta suomalaista ikätoveria lennätettiin Kanadasta Barcelonaan? Vastaus on sama kuin Suomen mitalimäärä näissä EM-kisoissa. Suomalaisten nuorten taso ei ole EM-kisojen alkuerätasoa. Nuorisovalmennuksessa on siis tarkistamisen paikka.

Mitään hullua lastenrääkkäystä ei kuitenkaan pidä aloittaa. Tietenkin lasten ja nuorten kuormituksessa pitää kuunnella fyysistä kehitystä. Mutta toisaalta tuloskehitys motivoi urheilijoita, joten kovaakaan harjoittelua ei pidä pelätä, kunhan järki pysyy mukana ja levosta huolehditaan.

Tästä tulee mieleen lapsitähti Harri Haatainen. Nykyään opettajana itsensä elättävä Haatainen palasi 32-vuotiaana EM-tasolle. Haatainen ilmoitti, että hän aikoo heittää vielä tänä kesänä yli 85 metriä ja tulevina vuosina jopa 90 metriä. Haataisen innoittamana on aivan pakko kysyä, missä ovat muut 32-vuotiaat paluun tehneet suomalaisurheilijat?

SUL:n toinen virhe on, että se ei ole osannut pitää kiinni omistaan. EM-joukkueessa on Haataisen lisäksi vain viisi 1970-luvulla syntynyttä urheilijaa. Miksi parhaassa iässä olevat urheilijat katoavat kentiltä?

Miettikää, missä ovat Moskovan vuoden 1980 olympiakisojen suomalaiset yleisurheilijat! Merlene Ottey otti 30 vuotta sitten 200 metrillä pronssia Jamaikan paidassa. Nyt 50-vuotiaana hän on mukana Slovenian naisten pikaviestijoukkueessa. Merlene mahtuisi helposti monen muunkin maan viestijoukkueeseen. Kajaanin Kalevan kisoissa hän olisi sadan metrin suosikki.

Ehkä meidän jokaisen pitää miettiä, onko joskus tullut kysyttyä alle 30-vuotiaalta urheilijalta, että aiotko vielä jatkaa urheilua... aivan kuin kolmekymppinen olisi jotenkin liian vanha kirmaamaan kentillä.

Helsingin MM-kisoissa oli viisi vuotta sitten teemana Athletics through generations, yleisurheilua sukupolvesta toiseen. Siinä sloganissa oli hyvä idea, mutta miten sitä hyvää ideaa on kehitetty?

Kolmas SUL:n virhe on naisurheilun unohtaminen. EM-finaalitasolla kilpailevat vain Minna Nikkanen ja Merja Korpela. Heidän jalkansa on nyt sen oven välissä, josta pitäisi kahden vuoden kuluttua Helsingin EM-kisoissa livahtaa ainakin kymmenen minnaa ja merjaa. Mitä SUL aikoo tehdä, että se ovi pysyy raollaan?

Kirjoittaja on Turun Sanomien urheilutoimituksen esimies.

Kommentoi artikkelia