| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Suomella vielä neljä saumaa hiihtomitaliin
19.2.2010 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Varasimme valokuvaaja Jouni Turusen kanssa liput sprinttihiihdon palkintojen jakoon keskiviikkona. Olimme optimisteja, sillä liput jäivät käyttämättä. Aino-Kaisa Saarinen karsiutui välieristä ja Virpi Kuitunen finaalista.
Vancouverin olympialaisissa on takana neljä hiihtomatkaa, eikä suomalaisilla ole yhtään mitalia. Seuraava tilaisuus saalistaa mitali on perjantaina, kun naiset hiihtävät 15 kilometrin yhdistelmähiihdon.
Jos Saariselle saadaan alle sopivat suksiparit, voi hollolalainen taistella pronssimitalista. Pronssia Saarinen nappasi yhdistelmähiihdosta viime keväänä Liberecin MM-kisoissa.
Kuitunen ei yhdistelmähiihtoon osallistu ja Riitta-Liisa Roponen putoaa mitalitaistelusta perinteisen hiihtotavan 7,5 kilometrin lenkillä.
Jäljellä olevista hiihtomatkoista paras kultasauma on parisprintissä. Roposen ja Saarisen täytyy onnistua täydellisesti, jos he mielivät kukistaa Ruotsin Charlotte Kallan ja Anna Haagin sekä Norjan Marit Björgenin ja Kristin Störmer Steiran. Naisten 15 kilometrin vapaan kisan perusteella Roposella ja Saarisella on parisprintissäkin mahdollisuus korkeintaan pronssille.
Tosin Saarisen toinen sija sprintin aika-ajossa kielii siitä, että paukuissa riittää, jos vain ruuti on kuivaa ja sukset kohdallaan.
Sprintti on luonteeltaan sellainen kilpailu, että pienetkin virheet voivat olla kohtalokkaita. Whistlerin sprinttiradassa on pari pahaa kurvia, jotka voivat sysätä suosikit pois mitaleilta.
Naisten perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin kilpailu on Kuitusen päämatka Vancouverin olympialaisissa.
Kuitunen on voittanut perinteisen 30 kilometrin kisasta MM-kultaa 2007 ja MM-hopeaa 2005. Mutta vanhat meriitit eivät Vancouverin olympialaisissa paljon paina. Kuitunen on ollut tällä kaudella kuin varjo entisestä iskustaan. Hän on vuodessa hiipunut kauas maailman kärjestä.
Kuitunen oli vielä maailman napa Tour de Ski -kiertueella tammikuussa 2009, mutta sen jälkeen ura on ollut laskusuunnassa, vaikka Liberecin MM-kisoista hän vielä kahmikin kultamitalin parisprintistä ja viestistä.
Vancouverin olympialaisista Suomen naiset eivät tuo viestikultaa kotiin, koska Suomelta puuttuu kvartetista yksi kova hiihtäjä. Pirjo Muranen ei nykykunnossa ole riittävän vahva lenkki viestijoukkueessa. Suomen mitalimahdollisuudet riippuvat täysin siitä kenet päävalmentaja Magnar Dalen valitsee Kuitusen, Saarisen ja Roposen kaveriksi viestijoukkueeseen.
Roponen ja Saarinen ovat hyvässä kunnossa, mutta miksi he eivät ole venyneet mitaleille? Roposen 15 kilometrin kilpailua häiritsi edellisen illan pieni kuumeilu ja Saarisen sprintin puolivälierähiihto meni läskiksi väärän voitelun takia. Hän menetti välieräpaikan suksien takia. Suksia syytti myös Kuitunen huonosta menestyksestä sprintissä.
Mutta narisevatko suomalaiset turhan herkkähipiäisesti?
Slovenian Petra Majdic laski kuusikkoon treenihiihdossa ennen sprinttikilpailua. Hän loukkasi lonkkansa ja selkänsä, mutta hiihti siitå huolimatta olympiapronssille. Majdic hiihti niin tuskissa ja kaikkensa antaneena, että hänet piti kantaa maalialueelta puolivälierän ja välierän jälkeen. Majdicin jalat eivät enää kantaneet, mutta niin vain slovenialainen löysi voimia punnertaa pronssille.
Erityistä venymistä ovat osoittaneet myös Ruotsin naishiihtäjät sekä Sveitsin, Ranskan ja Venäjän sivakoijat miesten puolella. Kun norjalaiset rynnistävät aina arvokisojen kuluessa, ei suomalaisille hiihtäjille taida olla Vancouverin olympialaisista tarjolla kuin palkintopöydältä tippuneita murusia.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies
