| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Talouden kehitys kasvu-uralla
26.3.2008 0:01
Kirjoittajan kolumnit
Hallituksen finanssipolitiikan ehkäpä olennaisin osa, koko vaalikaudelle päätetty talouden kehys, on tärkein työkalu valtiontalouden ylijäämätavoitteen ja vakaan suhdannekehityksen saavuttamiseksi.
Heikentyneet talousnäkymät lähes kaikilla läntisen maailman johtavilla talousalueilla, erityisesti Yhdysvalloissa aiheuttavat huolta. Tämä näkyy myös euroalueella talousnäkymien taantumisen merkkeinä. Ainoastaan Aasian talousmahdit, lähinnä Japani ja Kiina, näyttävät jatkavan kasvu-uralla. Tosin nämäkin taloudet näyttävät hiljalleen ajautuvan - ja varautuvan - kasvun hidastumiseen.
Suomen talouskasvun ennustetaan taantuvan kehyskaudella 2009-2012 noin kahteen prosenttiin. Myös inflaation peikko on alkanut nostaa päätään. Viimeisin lukema 3,7 % on varsin korkea siihen nähden, mihin olemme euroaikana tottuneet. Onneksi työttömyys jatkaa edelleen laskuaan, kiitos viime vuosien vakaalle ja oikein konstein harjoitetulle valtiontalouden hoidolle. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin 1.10.2009 on tervetullut myös inflaation hillitsemisnäkökulmasta. Hallituksen on syytä pohtia tarkasti ensi kesän budjettiriihessä, onko ruokaveron alentaminen mahdollista jo aikaisemmin kustannuskehityksen vuoksi.
Julkisten investointien merkitys korostuu nykyisen talouskehityksen turvaajana. Tukena ovat oikean kokoiset ja oikein ajoitetut veronkevennykset ja kotimaista kysyntää tukeva työmarkkinapolitiikka. Hallituksen antama esitys valtion talouden kehyksistä tukee tätä vankasti.
Erityisesti Matti Vanhasen II hallituksen liikennepoliittiset ratkaisut ovat ennätyskorkeita ja kauan odotettuja. Kehyskauden liikenneinvestoinnit suuntautuvat varsin kattavasti maan eri tarpeiden mukaan. Etelä-Suomen suuret investoinnit palvelevat osaltaan koko maan tarpeita. Esimerkiksi Kehärata luo raideyhteydet myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jolloin siirtymäyhteydet tulevat paranemaan Savon radalta.
Itä-Suomi saa kehyksen ja tulevan liikennepoliittisen selonteon myötä liikkeelle kauan odotetut tie- ja raideinvestoinnit, joiden yhtenä perusteena ovat Esko Ahon johtaman työryhmän esitykset puunhuollon turvaamiseksi. Näin pääsemme kuromaan umpeen kohta kahdenkymmenen vuoden investointialijäämää, minkä vuoksi infrataseemme on laskenut vuosien saatossa dramaattisesti. Tämä on näkynyt erityisesti alemman asteisen väyläverkon kunnossa.
Pohjois-Savon kehitykselle valtatie 5:n Päiväranta-Vuorela osuuden eli Kallansiltojen kaltaiset hankkeet ovat todellisia piristysruiskeita. Kysymys on liikenneturvallisuudesta ja -sujuvuudesta sekä yhden maamme valtatieverkostoon liittyvän ainutlaatuisen pullonkaulan poistamisesta. 90 miljoonan euron tie- ja ratahanke on tarkoitus saattaa liikkeelle Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan kuntaosuuksien ja ns. aikaistamislainan avulla mahdollisimman nopeasti. Vaikka valtion tuleekin vastata yleisten väylien rakentamisesta ja ylläpidosta, tässä tapauksessa kunnat ovat valmiita neuvottelemaan osuudestaan rakentamisen käynnistämiseksi. Savo-Karjalan tiepiirillä on valmiudet töiden aloittamiseen välittömästi lopullisten rahoituspäätösten jälkeen.
Kirjoittaja on kuopiolainen kansanedustaja (kesk.). Seuraavana on vuorossa 2.4. Erkki Virtanen (vas.).
