Katsot Savon Sanomien arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
30.10.2011 00:01
Kolumni
Talous on yhä keltapaitojen suurin haaste
Kari Haavisto
Kirjoittajan kolumnit
Turha sitä on kiistää.
Kuopion Palloseuran lauantaina päättynyt kausi maistui hienoiselta pettymykseltä.
Siitäkin huolimatta, että viime syksyn ja vuoden 1979 hopeamitalien lisäksi KuPS on yli kolmekymmenvuotisen jakson aikana sijoittunut pääsarjassa kuuden parhaan joukkoon vain vuosina 1985 ja 1990.
Viime kauden sensaatiomainen paluu mitalikantaan ja eurocupien saaminen Kuopioon pitkän tauon jälkeen nostivat odotukset suven kynnyksellä liiankin korkealle.
Kun edellisellä kaudella kaikki napsahti kohdalleen, oli vastoinkäymisiä tänä vuonna sitäkin enemmän.
KuPS satsasi laajaan pelaajamateriaaliin, mutta panokset valuivat hukkaan joukkuetta nakertaneiden lukuisten loukkaantumisten takia.
Euroopan liigan karsinnassa tullut komea kotivoitto kovasta romanialaisjoukkueesta Gaz Metanista ja selviytyminen Suomen cupin loppuotteluun nousevat päättyneen kauden ilonaiheiksi.
Cupin finaalipaikalla KuPS varmisti sen, että kuopiolaisvärit ovat ensi kesänäkin esillä kansainvälisillä kentillä.
Urheilullisella puolella menestys on saatu palautettua Kuopioon.
Isoin työsarka Kanarialintujen pääomistajalla Ari Lahdella ja toimitusjohtajalla Jarmo Heiskasella on talouspuolella.
Vuosi sitten Eurooppaan halunnut KuPS otti tietoisen riskin, ja Lahti latoi takataskustaan seteleitä tyhjään kirstuun puolen miljoonan euron edestä.
Tänä vuonna talouden piti olla paremmin balanssissa, mutta loukkaantumisista johtuneet pelaajabudjetin ylitykset ja viime vuoden rasitteet painoivat talouden jälleen satoja tuhansia euroja miinukselle.
KuPSin - samoin kuin jalkapalloliigan muidenkin seurojen - suurin haaste lyhyellä aikavälillä on saada talous terveelle pohjalle.
Ari Lahti on kovan luokan jalkapallomies, joka pystyy sijoittamaan rahaa rakkaaseen harrastukseensa.
Palavinkin into saattaa kuitenkin hiipua, jos talouden pönkittämiseen uppoaa vuosittain satoja tuhansia euroja.
Ensi kaudeksi KuPS kasaa oman reservijoukkueen.
Urheilullisesti se on paras tapa rakentaa siltaa junioreista kohti edustusjoukkuetta.
Taloudellisesti järjestely on kuitenkin raskas.
Liigajoukkueen reservien pitää pelata vähintään Kakkosen tasolla. KuPSilla menee nyt vuosi SiPSin nimellä pelaavan reservin nostamiseen oikealle tasolle, ja Kakkosessa pelaamisen kulut liikkuvat sen jälkeen vuositasolla noin 80 000 eurossa.
Se on kallista siihen verrattuna, että pelituntumaa tarvitsevat pelaajat hakisivat peliaikaa alueen muista seuroista näiden kustannuksella.
KuPS on kiertänyt tässä suhteessa ympyrää parin vuosikymmenen ajan.
Yhteistyötä on tehty pariinkin otteeseen Kingsin, PK-37:n ja kertaalleen Warkaus JK:n kanssa. Oman reservin pyörittämisestä luovuttiin muutama vuosi sitten kustannusten takia.
Tekemisessä on ilman ironian häivääkään havaittavissa hienoista linjattomuutta.
Kirjoittaja on Savon Sanomien urheilutoimituksen esimies.
