Katsot Savon Sanomien arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
15.08.2011 00:01
Kolumni
Vaikeat keihäsvalinnat, joissa Ruuskasen pettymyksen ymmärtää
Jarmo Sieviläinen
Kirjoittajan kolumnit
Eipä ilman parranpärinää selvitty miesten keihäsvalinnoista tänäkään kesänä. Pielaveden Antti Ruuskanen jätettiin jälleen kylmästi rannalle, vaikka hän oli saavuttanut tasaisen 79-82 metrin tason. Ratkaiseva pitkä piikkiheitto jäi uupumaan.
Ruuskanen oli kaksi vuotta sitten MM-kisojen kuudes, mutta tämä näyttö ei painanut.
Kuten Tero Pitkämäki sanoi, lähes kaikki valinnat olisivat olleet yhtä oikeita Daegun MM-kisoihin. Ari Mannion paikka oli selviö, mutta kolmikosta Pitkämäki, Ruuskanen ja yllättäjä Sampo Lehtola joku oli pakko jättää ulos kisakoneesta.
Nähtäväksi jää, oliko valinta oikea. On realistista odottaa, että Lehtola voi jäädä haamuheittonsa jälkeen seuraavissa kisoissa 5-10 metriä huonompaan tulokseen. Vähän kuin keihäskarnevaalien voittaja Harri Haatainen viime kesänä EM-kisoissa. Tai alkukesän komeetta Lassi Etelätalo loppukesästä.
Kun tilastoja katsoo, niin Ruuskasen harmituksen ja kritiikin ymmärtää. Tämän kesän heittojen keskiarvot ovat seuraavat: Pitkämäki 80,9, Mannio 80,2, Ruuskanen 79,6 ja Lehtola 75,7 metriä.
Kesän tärkeimmät näyttökisat olivat Kalevan kisat ja keihäskarnevaalit. Niissä Lehtola oli viides (77,04) ja seitsemäs (70,44). Ruuskanen oli kolmas (79,51) ja toinen (80,15).
Keihäs on laji, jossa tulos voi heitellä kymmenenkin metriä pienen tekniikkavirheen takia. Tämä seikka puoltaa valinnoissa useamman kisan tasaisen hyviä näyttöjä.
Valintoja voi katsella ja käännellä lukemattomista eri näkökulmista - joku niistä on vain valittava selkeästi ja perusteltava riittävän hyvin.
Perusteluissa Sampo Lehtolaa kehuttiin hyväksi heittäjäksi kovassa paikassa, nuorten EM-kisoissa ja Lappeenrannan eliittikisoissa.
Siihen voisi vastata, että Lappeenrannassa hän heitti kärkinimiin verrattuna täysin ilman paineita ja otti voiton aivan puskista. Painetila on myös täysin erilainen aikuisten arvokisoissa kuin nuorten arvokisoissa.
Mutta toivotaan, että kylmäpäisyys jatkuu isommillakin areenoilla, kun odotukset ovat eri tasolla.
Antti Ruuskasen valmentaja Aki Parviainen on kritisoinut Suomen Urheiluliiton valmennuksen toimintaa. Kun ihmiset ovat tekemässä valintoja, niin tasatilanteen tullen myös tällaiset seikat voivat painaa vaakakupissa.
Parviainen oli aivan oikeassa siinä, että liiton valmentajien on tiivistettävä yhteistyötä ja yhteydenpitoa kentällä toimiviin henkilökohtaisiin valmentajiin ja urheilijoihin. Luulisi olevan itsestäänselvyys, että edes muutamien lajinsa kansalliseen kärkeen kuuluvien tilanne olisi liiton valmentajien tiedossa - ja sitä voitaisiin pohtia yhdessä.
Touhu on edelleen valitettavan kuppikuntaista. Suomen kokoisessa maassa voimavaroja ei pitäisi tuhlata pienien porukoiden kyräilyyn.
Tero Pitkämäki on ollut pihalla, mutta hänen lähtemisensä mukaan MM-kisoihin on lopulta helpotus Manniolle, 24, ja Lehtolalle, 22. Pitkämäki kerää itseensä edelleen suurimmat odotukset ja nuorempi kaksikko voi hakea taustalta yllätystä.
Vuodesta 2007 lähtien Pitkämäki on hankkinut Suomen ainoat kolme yleisurheilun arvokisamitalia. Seinäjoen miehellä on menossa huonoin kesä kahdeksaan vuoteen, ja mitalin vaatima tasonnosto parissa viikossa olisi lähinnä ihme.
Pitkämäki on puhkaissut 80 metriä viimeksi 9. kesäkuuta eli yli kaksi kuukautta sitten. Mutta keihäästähän sitä Suomen arvokisamitalia aina odotetaan.
Ari Mannio pystynee MM-kisoissa 80-85 metrin heittoon, mutta riittääkö se?
