A A
Kolumni

Vasara ja nauloja eivät yksin riitä menestykseen rakennusalalla

24.1.2010 00:01
Vesa Kärkkäinen

Kirjoittajan kolumnit

Rakennusalalla viuhtoo jos jonkinlaista yrittäjää. On rehellisiä, kieroja, vastuuntuntoisia, vastuuttomia, laskutaitoisia ja laskutaidottomia, fiksuja ja tomppeleita ja lisäksi kaikenlaisia yhdistelmiä näistä kaikista ominaisuuksista.

Koko alan kannalta vaikein yrittäjä on sellainen, joka on päättänyt, että tuli tarjouspyyntö mistä tahansa ja oli se millainen tahansa, aina lähtee palautuskuoressa halvin tarjous. Sillä myös irtoaa kauppa, irtoaa toinenkin, kolmas, neljäs. Irtoaa niin monta kauppaa, että ranteita pakottaa.

Jostakin kumman syystä tuloslaskelma ei toimi. Liikevoittorivillä on joku virhe, sillä etumerkki on väärä. Miinusta näyttää, vaikka töitä on ollut paljon. Piti tulla voittoa.

Hintahäiriköitä ei tarvitse olla kuin yksi, kun kilpailijoiden elämästä tulee takkuista. Tarjouskilpailuista ison osan voittaa viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen ja jopa vuodesta toiseen yksi ja sama firma - kunnes se yllättäen menee nurin. Sitten tilalle putkahtaa seuraava yritys, joka napsii taas tarjouskilpailujen voittoja - mennäkseen nurin, kun pienet tappiot kasvavat liian isoksi taakaksi.

Markkinatalous on sellaista.

Eihän siitä ole tietenkään mitään haittaa, että halvin tarjous voittaa, jos työmaan valvonta pelaa. Mitä väliä, vaikka tarjoaja kupsahtaakin.

Tätä ajattelun lajia esiintyy vallan paljon nykyään. Jos velvoitteet yhteiskuntaa kohtaan jäävät hoitamatta, kaikki kärsivät. Jos julkiselle sektorille urakoinut firma menee nurin ja työn jäljestä tulee sanomista, veronmaksajat kärsivät.

Huono tuuri voi joskus selittää yrityksen kuoleman. Kun kilpailu on kovaa ja katteet pieniä, yksikin iso virhe voi vetää koko firman nurin. Mikä lie perimmäinen syy, kun perinteikäs ja luotettava Pulkka&Sutinen kaatui?

Kuvottavia sen sijaan ovat ne yrittäjät, jotka jo yritystä perustaessaan tai yrityksen johtoon tullessaan ovat päättäneet konkurssin päivämäärän. Tarjouksia vedetään omaan lokeroon, saadaan kassavirtaa, josta on helppo ohjata sivuvirta yrittäjän taskuun, varsinkin jos tietoisesti jätetään maksamatta veroja ja velvoitteita.

Tämän konkurssiyrittämisen estämiseksi ei ole juurikaan tehtävissä. Pienten yritysten isoihinkaan konsteihin eivät tavallisesti viranomaiset puutu, koska on paljon suurempien yritysten asioita selvitettävänä.

Ostamisen taito on kasvanut julkisella sektorilla viime vuosina valtavasti. Hankintalaki on tuonut hyviä sääntöjä hankintoihin, mutta samalla kaavamaisuutta, joka saattaa joskus taata sen, ettei parasta vaihtoehtoa valita.

Vaan onpa pulmia myös yksityisellä sektorilla. Rakennusalan asiakkaista heikoimmilla ovat ne kiinteistöosakeyhtiöt, joilla ei ole ammattitaitoista isännöitsijää ja laaja remontti odottaa tekijäänsä. Jos ostajan osaamattomuus paljastuu myyjälle, lopputuloksen arvaa: huonoon tarjouspyyntöön on helppo vastata halvasti. Lisätöistä napataan sitten isolla katteella rahat pois.

Kirjoittaja on Savon Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Kommentoi artikkelia