Katsot Savon Sanomien arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
15.12.2011 00:01
Kolumni
Versailles, Wall Street ja Tunisia - 200 vuotta samaa tarinaa
Kristiina Kouros
Kirjoittajan kolumnit
Muistattehan aurinkokuninkaan? Tuon ranskalaisen tuhlaajapojan, joka nousi valtaistuimelle 4-vuotiaana ja pisti haisemaan. Kultaa ja satiinia kului, kun Versailles tuunattiin kuninkaan makuun.
Parisataa vuotta aurinkokuninkaan jälkeen Wall Streetin rahakadun johtajat nostivat kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen bonuksia vuosittain.
Ja ostivat palatsien näköisiä maatiloja, kaupunkiasuntoja, lentokoneita, limusiineja ja timantteja tyttöystävilleensä.
Ranskan eliitin toiminta rahoitettiin tavallisen kansan maksamilla veroilla. Aatelisia ei sen sijaan verotettu. Wall Streetin velhot vaurastuivat, kun tavallinen kansa velkaantui.
He nimittäin keksivät myydä asuntomarkkinoiden roskalainat isoissa nipuissa sijoittajille hyvään hintaan.
Roskalainat tekivät kauppansa, kun luottoluokituslaitokset ilmoittivat "mielipiteenään", että kyseessä on paras mahdollinen AAA-luokka, ja siihen on turvallista sijoittaa.
Kirsikkana kakussa presidentti George W. Bush vakuutti televisiossa, että kaikilla on mahdollisuus asua leveästi. Sen kuin vain ottaa lainaa. Asuntojen hinnat tuplaantuivat, mutta kauppa kävi.
Noihin aikoihin Nobel-palkittu amerikkalainen yhteiskuntatieteilijä Milton Friedman väitti televisiossa, että kaikki yhteiskunnat pyörivät ahneuden varassa.
Hän ei haastattelussa nähnyt eroa taloudellisen ahneuden ja ihmisen kilpailuvietin kanssa.
Hänelle pyrkimys tieteelliseen huipputulokseen on samalla viivalla kuin pyrkimys rikastua.
Friedman ja monet muut täydellisen sääntelemättömään talouteen sokeasti uskovat ovat fanaattisuutensa vankeja.
He eivät ole vuoden 2008 maailmaa ravistelleen finanssikriisin jälkeenkään ole nähneet tarvetta talouden sääntelylle.
Niinpä mitään merkittävää ei ole tapahtunut Wall Streetin velhojen kahlitsemiseksi.
He porskuttavat Barack Obaman kabinetin neuvonantajina tai entisissä tehtävissään miltei entisillä palkoillaan.
Ranskan vallankumouksen yhtenä syynä oli Ranskan raskas velkaantuminen. Homma alkoi levitä vasta aurinkokuninkaan kuoleman jälkeen, kun valtio oli valtavissa veloissa, eivätkä aateliset suostuneet verolle pantaviksi.
Kansan mitta tuli täyteen ahneutta.
Ei yhtäkkiä, kuten helposti kuvittelemme vallankumousten tapahtuvan, vaan pikku hiljaa vuosien ja vuosikymmenten aikana. Mallia otettiin Amerikasta.
Vallatkaa Wall Street -liike aloitti toimintansa syyskuussa 2011, neljä vuotta kuplan puhkeamisen jälkeen. Amerikan köyhät ottavat nyt mallia arabikeväästä, joka alkoi, kun köyhän torikauppiaan mitta tuli täyteen vallanpitäjien sikailua.
Kaksi vuosisataa välissä, mutta tarinoissa on paljon samaa: työnsä ja kotinsa menettäneet ihmiset ovat yllättävän kärsivällisiä, rahan sokeuttamat ihmiset ovat käsittämättömän itsekkäitä ja tarve talouden kontrollille on yhtä suuri.
Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen juristi ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.
