Lukijan Sanomat

Miksi Suomen talousnousu on niin hidasta?

Talousnobelisti Bengt Holmström on monissa yhteyksissä tuonut julki vaikeudet, joiden vuoksi Suomen talouden nousu pysyy hitaana.

Tärkeimpinä hidasteina Holmström näkee korporaatioiden valtapolitiikan. Korporaatiot kiristävät toimenpiteillään hallituksen ja eduskunnan demokraattisen päätösvallan polvilleen.

Pahimmillaan pysäytetään yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, jolloin kansa saadaan nousemaan barrikadeille. Samaa asiaa korosti vuorineuvos Tauno Matomäki (Ylen Itse asiassa kuultuna 29.12.2016).

Matomäki kertoi yritysten ja yhteiskunnan rakenteissa toteutettavista fuusioista, joissa osapuolet yleensä keskittyvät omien etujensa säilyttämiseen, vaikka pitäisi keskittyä fuusiossa syntyvän uuden yrityksen rakentamiseen ja sen tulevaisuuden menestystekijöihin.

Hyvä esimerkki tästä oli äskettäin Puu-, Metalli- ja Paperiliiton, sekä Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin fuusioitumisneuvottelut. Tuloksena olisi purkautunut neljä maanlaajuista lähes päällekkäistä liitto-organisaatiota, joiden tilalle olisi syntynyt vain yksi.

Kyseisten liittojen organisaatioista olisi poistunut noin 60 prosenttia käytännössä verorahoin katetuista työpaikoista. Tämän karun totuuden paljastuttua neuvottelut pysähtyivät.

Etujärjestöjen hallinnoitsijat pitävät viimeiseen asti kiinni omista taloudellisista ja valta-asemistaan yrittäen säilyttää vääjäämättä katoavaa menneisyyttä.

Suomi nousi aikanaan etujärjestöjen valtakasvun myötä hyväksi maaksi elää. Nyt näiden järjestöjen ylimitoitetun valtapolitiikan ansiosta Suomi on päätynyt taloudelliseen suohon.

Tämäkin tapaus osoittaa vallan turmelevan vaikutuksen olevan totta.

Media voisi tarttua aiheeseen, mutta sielläkin eräiden toimittajien poliittiset intohimot estävät järjen käytön ja yhteisen hyvän tavoittelun.

Varoittavana esimerkkinä toimii verorahoitettu Yle, jossa yksittäisten toimittajien sooloilu tuhoaa koko työyhteisön ilmapiirin.

Aulis Korhonen

Nurmes