| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Etiopian hätä hälveni
Ulkoministeriön heinäkuussa teettämä selvitys kertoo, että suomalaisista ylivoimainen enemmistö - 80 prosenttia - pitää kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa erittäin tai melko tärkeänä.
Afrikan köyhimpiin kuuluvaa Etiopiaa koetteli 1984 ennen kokemattoman ankara nälkä.
Miljoona hätääntynyttä viljelijää lapsineen jätti kotikontunsa ja lähti vaeltamaan kohti kaupunkeja.
Ulkomaiden antama katastrofiapu pysäytti heidät leireihin. Hätä poistui, mutta vain tilapäisesti.
Onneksi rikkaat maat, Suomi muiden mukana, lisäsivät roimasti Etiopian kehitysapua. Yhteinen tavoite oli saada viljasadot nousuun niin, että tilanne ei toistuisi.
Suuresta nälänhädästä on kulunut neljännesvuosisata. Maan viljasato oli vuonna 2008 kolminkertainen. Viljantuotanto kasvoi väkilukua nopeammin.
Etiopian kehitysapu johti tavoitteeseensa. Uusi hätä ja nälkäpakolaisuus vältettiin.
Etiopian maatalouden lähihistoria näyttää, että kehitysapu maksaa vaivan.
Haastaviin ja yksittäisten hankkeiden kannalta pitkäaikaisilta tuntuviin tavoitteisiin on mahdollinen päästä. Siksi Etiopian ja muun vielä köyhän Afrikan kehitysavussa on syytä olla mukana.
Kehitysmaiden nälän ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen on tärkein tämän vuosituhannen haaste.
Maaseudun ja maatalouden kehittäminen onkin yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteitä.
Ruokaa on myös tuotettava, jotta nälkää voidaan vähentää.
Veli Pohjonen Vantaa
|
|
