| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Ilmasto voi kylmetäkin
Lisää perinteistä ydinvoimaa aiotaan rakentaa samaan aikaan, kun rakentamisen ja autoilun normeja kiristetään.
Mitä ilmastonmuutoksella oikein tarkoitetaan? Käsitettä ei nykyään ole julkisuudessa tapana enää määritellä kuten oli vielä pari vuosikymmentä sitten tapana. Siitä on tullut itsestäänselvyys.
Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) käytössä ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muuttumiseen ajan myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen toiminnan seurauksena.
Ei ilmaston tarvitse lämmetä, voi se kylmetäkin, mistä maapallon keskilämpötilojen kehitys viimeisen 10 vuoden ajalta antaa viitteitä. Kyse on ennen kaikkea tarkastelun aikajänteestä ja kehityksen suunnasta valitulla aikajänteellä. Onko kyse esimerkiksi viimeisen 50 vuoden vai viimeisen 10 vuoden keskilämpötilojen kehityksestä ja minkä suuruisella aluetasolla?
Ilmastolla tarkoitetaan sään tilastoa, toisin sanoen sään yleistä luonnetta tietyssä paikassa tietyllä aikavälillä. Ilmastoa kuvaavat mm. ilman lämpötila, pilvisyys, sademäärä, ilmanpaine sekä tuulen suunta ja nopeus kuukauden ja vuoden keskimääräisillä arvoilla sekä ns. normaaliarvoilla, jotka ovat tavallisimmin peräkkäisiltä 30-vuotisjaksoilta laskettuja keskiarvoja.
Menneisyyteen katsottaessa voidaan vertailla sitä, miten kaudet poikkeavat toisistaan. Samaa periaatetta voidaan soveltaa tulevaisuudenkin suhteen, mutta yksi ongelmista on se, miten tarkkaan mallit pystyvät huomioimaan eri luonnonilmiöiden välisiä vuorovaikutussuhteita kuten myös sitä, miten päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.
Mallit eivät huomioi myöskään sitä, miten kansakunnat sopeutuvat ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ihmiskunta on suurten haasteiden edessä, ei pelkästään keskilämpötilojen nousun tähden, vaan enemmänkin sillä perusteella, että yksilön elämäntilanne voi tulevaisuudessa muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena negatiiviseen suuntaan, Savonmuallakin.
Elämäntilanteen muutokseen negatiiviseen suuntaan voi vaikuttaa lämpenemisen tai kylmenemisen osalta myös se, millaisia yhteiskunnallisia päätöksiä luonnontieteellisen tiedon pohjalta tehdään ja miten ne vaikuttavat ihmisen arkeen tavallisena päivänä.
Monenlaisia päätöksiä oikeutetaan tällä hetkellä ilmastonmuutokseen vedoten, mutta sitä ei muisteta kertoa kansalaisille, mitä seuraa kun ilmastonmuutos on kirjattu lakiin.
Niin Suomessa kuin maailmallakin aiotaan rakentaa lisää perinteistä ydinvoimaa samaan aikaan, kun rakentamisen ja autoilun normeja kiristetään muutaman vuoden välein. Asioilla on puolensa ja hyvästä bisneksestä lienee kyse.
Tšernobyl on yksi esimerkki siitä, miten voi käydä, kun varaudutaan pahimpaan. Ajaudutaankin vielä pahempaan tilanteeseen.
Missä silloin ovat vastuunkantajat? Keitä ovat vastuunkantajat nyt?
Jari Holopainen FT Helsinki
|
|
