| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kallista hoitoa
Diabeetikoiden sairaanhoidon kustannukset kasvoivat 80 prosenttia kymmenessä vuodessa 1998-2007. Syynä on aikuistyypin, eli tyypin II diabeetikoiden määrän raju kasvu.
Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin II diabeetikkoa. Näiden lisäksi noin 200 000 sairastaa tietämättään tyypin II diabetesta. Lähes kymmenesosa väestöstämme sairastaa siis diabetesta.
Vuonna 2007 diabeetikoiden eri sairauksiin tarvittavien lääkkeiden ja palveluiden kustannukset nousivat 1,35 miljardiin euroon. Suurimmat kustannukset syntyivät erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta ja lääkkeistä.
Koko valtion budjetti on tänä vuonna noin 50,5 miljardia euroa. Yksin diabeteksen kustannukset syövät tästä kokonaisuudesta yli kaksi prosenttia ja lähes kymmenen prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista!
Tyypin II diabeteksen syntyyn vaikuttavat voimakkaasti elintavat. Ylipaino lisää huomattavasti sairastumisen riskiä.
Diabeteksen hoito on kuvaava esimerkki siitä, miltä pohjalta terveydenhoito Suomessa ponnistaa. Sana terveydenhoito on itse asiassa harhaan johtava, sillä meillä hoidetaan ensi sijassa sairauksia, ei terveyttä.
Keskitymme lääkitsemään sairauksien oireita, ja lääkekuluja korvataan huimia summia. Jo diabeetikoiden lääkkeisiin kului vuonna 2007 noin 331 miljoonaa euroa.
Ravitsemusterapeuttien osaamista ei käytetä kunnissa täyspainoisesti hyväksi. Diabeetikollekin olisi järkevää antaa lääkereseptien lisäksi lähete ravitsemusterapeutille, jonka kanssa käytäisiin läpi ruokavaliota ja rohkaistaisiin elämäntapamuutoksiin.
Moni hyötyisi konkreettisista suunnitelmista ja kannustuksesta. Voisimme säästää satoja miljoonia vuodessa.
Samaan aikaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen satsataan lähivuosina jopa kaksi miljardia euroa vuodessa. Tämä on välttämätöntä, sillä ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat olemaan huomattavasti suuremmat, mikäli mitään ei tehdä. Mutta miksi rahallisesti saman mittaluokan asioihin ei löydy tukea silloin, kun kyse on terveydestä?
Sosiaali- ja terveydenhuoltosektori huutaa remonttia. Sosiaali- ja terveyspuoli tulisi saada käymään yhtä jalkaa. Tällöin mahdollisuudet terveyden edistämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn paranisivat.
Sujuvaan yhteistoimintaan olisi saatava myös perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, mutta ilman sokeaa uskoa keskittämisen edullisuuteen.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.
|
|
