Hyvinvointia on rakennettu työllä ja opiskelulla. Vuonna 1970 vajaa 900 000 suomalaista oli suorittanut perusasteen jälkeisen lukio-, ammatti- tai korkeakoulututkinnon.
Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 16 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 9 prosenttia. Pelkästään perus-, kansa- tai keskikoulun suorittaneita oli suurin osa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä.
Yhtenäiseen peruskouluun siirtyminen 1970-luvun puolivälissä oli tärkeä tekijä prosessissa, joka johti väestön koulutustason kohoamiseen.
Viime vuoden lopussa yli kolme miljoonaa suomalaista oli suorittanut perusasteen jälkeisen. 39 prosenttia oli suorittanut keskiasteen tutkinnon ja 28 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Pelkän perustutkinnon suorittaneita oli kuitenkin vielä lähes kolmannes 15 vuotta täyttäneistä.
Suomalaisten koulutustaso on neljänkymmenen vuoden aikana noussut, mutta onko parempi koulutustaso tuonut ihmisille töitä?
Vuonna 1975 Suomessa oli työttömiä työnhakijoita noin 60 000 ja työttömyysaste reilu kaksi prosenttia. Presidentti Urho Kekkosen vaatimuksesta perustettiin hätätilahallitus työllisyyden turvaamiseksi.
Vuonna 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa yli 250 000. Heistä reilulla kolmanneksella ei ollut perusasteen jälkeistä työmarkkinoille sopivaa koulutusta.
Vajaalla puolella oli keskiasteen koulutus, ja korkeasti koulutettuja oli noin 12 prosenttia. Edellisestä vuodesta korkeakoulutettujen työttömyys nousi vajaalla prosentilla. Trendi on ollut nouseva lähes koko 2000-luvun.
Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa yrittäen vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä puuttua nuorten työttömyyteen yhteiskuntatakuun avulla.
Aikaisemmat yhteiskuntatakuut ovat valitettavasti jääneet epämääräisiksi, joilla ei ole ollut erityisesti haasteellisten nuorten yhteiskunnalliseen asemaan juurikaan myönteistä vaikutusta.
Toimiva yhteiskuntatakuu pitää sisällään yksilöllisen koulutusmahdollisuuden ja takuutyöpaikan. Takuutyöpaikan avulla koulutettu nuori pääsee työelämään ja arjen hallinta vahvistuu.
Kaksikymmentä vuotta sitten koettu lama aiheutti massatyöttömyyden, jonka jälkeen on puhuttu pysyvästä rakenteellisesta työttömyydestä. Työttömyys ei vähene, vaikka joillakin aloilla olisi työvoimapula. Tietotaito ei riitä avoinna oleviin työtehtäviin.
Työnjaollisessa yhteiskunnassa vaaditaan eriytynyttä koulutusta, joka taas vaikeuttaa tehtävästä toiseen siirtymistä. Ammattikorkeakoulutuksen rakentaminen 1990-luvulla osaltaan loi kilpailua työmarkkinoilla.
Tutkijoiden mukaan eri ammattiryhmien koulutustarpeen mitoittamiseen käytettävä tieto ei ole tarkkaa eikä luotettavaa. Se aiheuttaa vinoutuneita koulutustarve-ennusteita.
Koulutuksessa olevan kannalta on aika olennaista se tieto, että hän pääsee koulutuksen avulla kiinni työelämään.
Yleensä ihminen hakeutuu koulutukseen päästäkseen työmarkkinoille, ei työttömyyskortistoon.
