| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kuormitus- erot suuria
Viranomaisilla on mahdollisuus joustaa jätevesiasioissa, jotta kohtuuttomia tilanteita ei pääsisi syntymään.
Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) johtaja Kari Virranta kirjoitti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn merkityksestä järviemme suojelussa verraten sitä kärpäsen ampumiseen tykillä (SS 22.7.).
Näkemys on perin omituinen ja kuuluu siihen samaan sarjaan, mitä muun muassa ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) on kesähelteillä puolihuolimattomasti tokaissut samaisesta aiheesta.
Haja-asutusalueilla asuvat miljoona suomalaista kuormittavat vesistöjämme noin 1,5-1,8-kertaisesti verrattuna 4,2 miljoonaan kunnallisen viemäriverkoston varrella asuviin.
Haja-asutusten jätevedet aiheuttavat Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 20 prosenttia fosforikuormasta, joka on leville helposti hyödynnettävissä. Näin ollen hajajätevesien käsittelyä ei voida perustellusti tuomita merkityksettömäksi.
Kuormituksen alueelliset erot ovat tosin suuria, eikä joka paikkaan tulisikaan asettaa yhtäläisiä vaatimuksia. On eri asia asua vesistön äärellä kuin keskellä peltoa tai metsää.
Yli 10 vuoden aikana keräämiemme kokemuksien perustella on jokaisessa haja-alueen kiinteistössä kuitenkin syytä kiinnittää jätevesihuoltoon huomiota niin ympäristö- kuin asumisviihtyvyyssyistä.
Ympäristönsuojelulain 18. pykälä ja sen perusteella annettu haja-asutusalueiden jätevesiasetus antavat jo nykyisin kuntien viranomaisille mahdollisuuden tarkastella eri alueita eri tavoilla.
Viranomaisilla on myös lain suoma mahdollisuus myöntää tapauskohtaisesti määräaikaisia viiden vuoden vapautuksia, jotta kohtuuttomia tilanteita ei pääsisi syntymään. Näitä voisi kutsua lainsäädännön mummonmökkimomenteiksi.
Kannattaa myös muistaa, että jätevesijärjestelmän saneeraaminen on toimenpideluvan alaista eli jokaiseen saneeraukseen on haettava kunnalta lupa.
Kukaan ei ole esittänyt kritiikkiä kuntien tai ympäristökeskusten virkamiehiä kohtaan, jotka ovat jättäneet oman osuutensa puolitiehen.
Kaukana vesistöistä oleville alueille ei ole juurikaan määritelty madallettua vaatimustasoa ja on keskitytty kyttäämään laitteiden teoreettisia testaustuloksia unohtaen huollettavuus ja käytettävyys.
Mökkien mummojakaan ei ole ohjeistettu vapautusten hakemiseksi, jolloin myyntimiehet ovat voineet mellastaa rauhassa.
Eikä kaikki kuntien viemärihankkeetkaan kestä tarkempaa syynäystä, jos arvioinnin perusteeksi otetaan kustannukset suhteessa saavutettavaan ympäristöhyötyyn.
Ongelmat ovat siis enemmän toimeenpanossa kuin laissa ja asetuksessa itsessään.
Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä maksaa asennettuna normaalivaatimustason kiinteistöön 3500-9000 euroa. Jätevesijärjestelmäinvestointi on normaalia kiinteistön ylläpitämiseen liittyvää kulua. Se on arkipäivää uusille haja-alueiden kiinteistöille sekä taajamissa asuville.
Onko investointi pohjoissavolaisille vesistöjen äärellä asuville haja-alueasukkaille kohtuuton järviemme puhtauden eteen?
Mielestäni rahaa käytetään Savossa parhaillaan tyhmempiinkin hankkeisiin.
Jerkko Eskelinen Green Rock Oy
|
|
