| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Lähiruoka maittaa
Ruoka matkaa keskimäärin 4 000 kilometriä ja käy läpi 33 käsittelykertaa ennen päätymistään ruokalautaselle
Kuopion Aterian mukaan viikoittainen lähiruoan käyttö maksaisi Kuopion kouluille lisää 80 000 euroa vuodessa, mitä kuntaorganisaatio pitää mahdottomana. Kysymys on kuitenkin paljon enemmästä: arvovalinnoista, eettisyydestä ja ennen kaikkea lähiruokaan liittyvän aluetaloudellisen kokonaisuuden ymmärtämisestä.
Jos Kuopion Aterian laskennallisen lisälaskun määrän suhteuttaa asukaslukuun, lähiruoan viikoittainen käyttö tarkoittaisi asukasta kohden peräti 86 senttiä yhtä kuopiolaista kohden vuodessa.
Tutkimuksen mukaan ruoka matkaa tänään 65 prosenttia pitempiä matkoja kuin 20 vuotta sitten ja yhä tavallisempaa on ruoan vaihtaminen. Suuret määrät lihaa ja maitoa kulkee ristiin rastiin maasta toiseen.
Onko tässä kaikessa mitään järkeä, kun lautasellamme oleva ruoka matkaa tänään keskimäärin 4 000 kilometriä ja käy läpi 33 käsittelykertaa ennen päätymistään ruokalautaselle? Tämä lisää ilmastovaikutuksia ja heikentää ravintoarvoa.
Ruoan maittavuus ja hävikki ovat tärkeitä asioita. Kuopion Aterialla ei lähiruokapäätöksiä tehdessään varmastikaan ole kattavia mittareita näiden toteamiseen. Kaikkein kallein ruokahan on lopulta se jätesammioissa oleva ruoka.
Suupohjassa Pohjanmaalla lähiruoka maistui koululaisille aiempaa paremmin, eikä lähiruoka ollut muuta ruokaa kalliimpaa. Siellä huomioitiin raaka-ainehintojen lisäksi kaikki oheiskulut, palkkakulujen lisäksi myös jäte-, jätevesi- ja energiakulut. Myös hävikkiä olennaisesti.
Lähiruoan käytölle on toki esteitä. Kuljetuskustannusten järkevöittämiseksi tarvitaan pientuottajien verkottumista ja toisaalta valtakunnallisia päätöksiä etenkin logistiikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
Globalisoituneessa maailmassa on tärkeää, että koululaisille kerrotaan, mistä ruoka on peräisin. Lähiruokaan sijoittamamme euro ei karkaa talousalueeltamme, vaan suurin osa siitä palautuu takaisin käytettyinä palveluina ja esimerkiksi veroina.
Pohjois-Savossa ei ole tehty laajoja selvityksiä lähiruoan aluetaloudellisista vaikutuksista. Etelä-Savossa hiljattain tehty tutkimus osoitti, että elintarvikesektori muodosti jopa 31 prosenttia Juvan kunnan kokonaistuotoksesta.
Pohjois-Savon työllisten määrästä lähes 10 prosenttia työskentelee ruokasektorilla. Vuonna 2007 maatalouden alkutuotanto työllisti 6 317 ihmistä maakunnassamme yhteensä noin 4 520 maatilalla. Elintarviketeollisuus työllisti yhteensä 1 378 ihmistä.
Lähiruoassa on kysymys poliittisten päättäjien tekemistä arvovalinnoista kestävän kehityksen puolesta. Hankintastrategiassa määriteltyjä linjoja noudattamalla varmistetaan organisaation yhteisen tahdon toteutuminen etenkin arvovalintoihin liittyen.
Hankintastrategiaan kuuluu myös päätös siitä, pyritäänkö ostoja keskittämään vai hajauttamaan. Toinen tärkeä päätös on se, ostetaanko elintarvikkeet suoraan tuottajilta vai käytetäänkö tukkukaupan palveluita.
Hankintastrateginen päätös on myös osatarjousten mahdollistaminen. Esimerkiksi Haapajärvellä pientuottajien osallistuminen kunnalliseen hankintamenettelyyn on mahdollistettu pienten osatarjouksien ja ruokalistasuunnittelun kautta.
Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen Elintarvikekoordinaattori Kuopio
|
|
