| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Nuorison kuulo koetuksella
Työ- ja ympäristömelun lisäksi erityisesti nuoriso altistuu nykyisin entistä enemmän vapaa-ajan melusaasteelle. Diskot, MP3-soittimet, autostereot, liikunta- ja urheilutapahtumat, rock-konsertit ja -festivaalit ovat kaikki nykynuorten arkipäivää.
Alkava festivaali- ja rokkikesä tuo mojovan äänilisän kymmenien tuhansien nuorten normaaliin vapaa-ajan viettoon.
Huolestuttavaa on se, että voimakasäänisen musiikin kuuntelu sekä muut meluisat harrastukset tuottavat usein korkeampia äänentasoja kuin työpaikkojen meluisat koneet. Nuorison ihannoimat autostereot edustanevat parhaiten tätä "taiteen" lajia.
Lisääntyneen meluperäisen vapaa-ajan vieton jäljet valitettavasti näkyvät. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan nykyisin jo joka viidennellä varusmiespalvelukseen astuvalla miehellä on huonontunut kuulo.
Kymmenisen prosenttia heistä kärsii pysyväisluonteisesta tinnituksesta eli korvien soimisesta. Viitteitä tästä ikävästä kehityksestä saatiin jo v.2001 väitöskirjatutkimuksesta, jossa tutkittavana olivat Porin prikaatin varusmiehet.
Tutkimusten yhteinen sanoma on, että kuulo-oireiden merkittävimpänä syynä on nimenomaan altistuminen vapaa-ajan melulle ja erityisesti musiikkimelulle.
Laajemmat kuulotutkimukset ovat koskeneet toistaiseksi vain nuoria miehiä, mutta odottaa sopii, että vastaavanlaisia tuloksia on nähtävissä myös samanikäisten naisten kohdalla.
Tytötkin pienestä pitäen ovat nykyisin melumusiikin suurkuluttajia siinä missä pojatkin. Musiikkimelulle altistuminen ei tunne sukupuolirajoja.
Melu on nykyajan kasvava terveysriski, johon suhtaudutaan kummallisen välinpitämättömästi. Unohdetaan se tosiasia, että melun suhteen korva on kertakäyttöaisti ja että melun aiheuttama kuulovaurio on korjaamaton ja loppuikäinen.
Musiikkialtistuksen vaaroista kertonee se, että HYKS:n kuulokeskukseen tinnituksen vuoksi vuosittain hakeutuvasta noin 600 uudesta potilaasta valtaosa on 20 - 30-vuotiaita musiikkia harrastavia nuoria, nuorimmat jopa alle 15-vuotiaita.
Vaikka kuulolaite on hyvä apuväline, se ei kuitenkaan koskaan korvaa normaalikuuloa. Tämä pätee erityisesti hälytilanteissa, joissa moni kokee kuulolaitteen jopa kiusalliseksi. Tinnituspotilaalle kuulolaite ei lohtua tuo.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi meluvammat rasittavat terveydenhoitomenojamme kuulolaitteina, kuulokuntoutuksena, sairaseläkkeinä ja ylimääräisinä ammatinvaihtoina. Tulevaisuudessa näitä meluvaurioista kärsiviä on moninkertainen määrä nykypäivään verrattuna.
Yhdentekevää ei siksi ole se, kuinka tähän musiikinkin tuottamaan meluongelmaan reagoidaan.
Kuulonhuoltoliitto on jo usean vuoden ajan melko hyvällä menestyksellä kampanjoinut rock-festivaalien äänenpainetasojen alentamiseksi.
Samalla se on jakanut tietoa kuulonsuojaamisen merkityksestä, jonka ansiosta mm. erilaisten kuulosuojainten käyttö on tullut jo monille osaksi normaalia festarikäyttäytymistä.
Maatiaisjärjellä ajatellen musiikin turhaa melusaastetta voitaisiin yksinkertaisesti vähentää äänentoiston desibelejä edelleen alentamalla. Koska kaupallinen melumusiikki ainakin toistaiseksi on osa nykyistä nuorisokulttuuria, lienee turha odottaa nopeaa tyylin muutosta.
Savolaiseen tapaan niin muusikot kuin järjestäjätkin ovat vain siirtämässä vastuuta seurauksista kuulijoille kehottamalla näitä suojaamaan kuuloaan korvatulppien avulla.
Unohduksiin on jäänyt vanha, mutta aina käyttökelpoinen ja ajankohtainen kansanviisaus: kuuntele hiljaisemmin - kuulet kauemmin.
Matti Maukonen Itä-Suomen kuulonhuoltopiiri Puheenjohtaja
|
|




