On aika piirtää valtion ja kuntien talouden näkymiä pidemmällä aikavälillä ja kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa sekä uudistaa sen rakenteita siltä pohjalta.
Julkisen talouden kestävyysvaje, johon Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Sixten Korkmanin mukaan eniten vaikuttaa ikääntyminen, kasvaa 10 miljardiin euroon.
Kuntien huoltosuhde huononee merkittävästi ja vanhushuollon palvelujen tarve kaksinkertaistuu 2030 mennessä.
Suuri joukko kunnista joutuu 2020-luvulla tilanteeseen, jossa kunnallisvero nousee 25-30 prosenttiin ja lakisääteisten palvelujen rahoitus ontuu.
Kuntien ja kansalaisten välinen eriarvoisuus kasvaa rajusti verokannan ja palveluiden saatavuudessa. Valtion ja kuntien velkamäärä saavuttaa kulminaatiopisteen, jossa velkaantumisen tie on päätepisteessä.
Kuntareformi on pitkän tähtäimen kokonaisvaltainen prosessi, joka sisältää kuntarakenteen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen, rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän ja kuntalain uudistamisen.
Kuntalain uudistuksen yhteydessä tulee käsiteltäväksi muun muassa kunnan osavaltuustot, joille voidaan siirtää päätösvaltaa ja määrärahoja.
Virkamiestyöryhmän julkistettua raporttinsa kuntapäättäjien ja kuntalaisten on aika nähdä realiteetit. On syytä ryhtyä määrittämään tilanne 2020-luvulla ja eteenpäin.
On pohdittava uutta kuntarakennetta joko työryhmän mallin tai oman järkevämmäksi katsomansa mallin pohjalta. Sen tulee täyttää palvelujen tasapuolinen turvaaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kriteerit.
Ellei kunnissa kyetä selvitystä tekemään, hallituksen määräämät selvitysmiehet tekevät sen. Samalla kunkin kunnan on mahdollista miettiä ja esittää lähidemokratiaan ja paikallispalveluihin liittyvää toimintamallia.
Kuntareformia käsiteltäessä on keskitytty sanailemaan uudistuksen tuottamista säästöistä. Vielä tärkeämpää on puhua kuntien mahdollisuudesta työllistää ja tuottaa verotuloja tulevaisuudessa.
On selvää, että vain teollistuneiden ja elinvoimaisten kuntien on mahdollista kehittyä, työllistää ja kehittää verotuotoilla palveluja, lähipalvelut mukaan lukien, jokaisen kuntalaisen saataville.
Niiden kuntien, jotka eivät siihen kykene, ainoa mahdollisuus on uudistaa rakenteensa.
Pohjois-Savossa teolliset ja taloudelliset kehitysnäkymät ovat hyvässä nosteessa. Kuopion asema maakunnan vetovoimaisena kasvukeskuksena vahvistuu.
Yliopisto luo strategiansa mukaisesti vahvuusaloillaan kilpailukykyisen osaamiskeskittymän Itä-Suomeen. Se palvelee koko maakunnan kehitystä ja kaikkien kansalaisten etua.
Maakunnan hyviä tulevaisuuden näkymiä ja strategioita ei saa vaarantaa luutuneisiin menneisyyden rakenteisiin perustuvilla ennakkoasenteilla eikä poliittisella kiihkolla. Kuntauudistusta on ryhdyttävä käsittelemään asiaperusteisesti perusteellisen virkamiesraportin pohjalta.
Nyt on kokonaisvaltaisen kuntareformin ja vaikuttamisen aika.
