| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Parempi talouskuri
EU ei saa perussopimuksensa mukaisesti tehdä voittoa ja sen vuoksi ylijäämät palautetaan jäsenvaltioille.
Euroopan parlamentti äänesti kesäkuussa lisätalousarviosta numero neljä, joka palauttaa vuodelta 2009 käyttämättä jääneitä varoja jäsenvaltioille 2,25 miljardin edestä.
Muutama valtionvarainministeri saattaa jopa hymähtää hetkellisesti tyytyväisyyttään. Euroopan unioni on nimittäin siitä hauska poliittinen elin, että se ei saa perussopimuksensa mukaisesti tehdä voittoa.
Budjetin toteutumaton osa on palautettava jäsenmaille niiden jäsenmaksuosuuden mukaisen prosentuaalisen maksuosuuden mukaan. Jäsenmaat ottavat budjettikurimuksessaan tämän - vaikkakin pieneksi jäävän - maksuosuuden tietenkin mielellään vastaan.
Suomelle tästä summasta palautuu noin 34 miljoonaa euroa, mikä pienentää vastaavasti Suomen osuutta tulevan talousarvion toteuttamisesta. Saksalaisten tilille rapsahtaa 460 miljoonaa.
Saksalaiset ovat kasvavassa määrin asettaneet kyseenalaiseksi suuren maksuosuutensa. Tämä on ymmärrettävää, kovina aikoina jokainen sentti lasketaan. Tästä syystä Euroopan unionin budjetin tehokas ja tulosorientoitunut toteuttaminen on entistä tärkeämpää.
Vuoden 2011 budjettikeskusteluissa on talouskriisin myötä noussut entistä vahvemmin esiin keskustelu siitä, miten eurooppalainen ja kansallinen budjetti voisivat kulkea vastaisuudessa entistä paremmin käsi kädessä.
Yhteisiä tavoitteita tarvitaan, jotta päästäisiin esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Kyseinen strategia pyrkii vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä.
Kilpailukykyisesti tasapainoinen Eurooppa lienee intresseissämme, sillä työpaikkoja, kehitystä ja kasvua on jatkossakin löydyttävä ympäri Eurooppaa. Saksan moottorin yskähtäessä tarvitsemme paitsi apupyöriä, myös lisämoottoreita.
Suomi on ollut Euroopan kärkimaita esimerkiksi panostuksessaan tutkimukseen ja kehitykseen, joita myös aikaisemmassa kilpailukykystrategiassa painotettiin.
Näihin osa-alueisiin on panostettava tulevina vuosina riittävästi myös kansallisesti, sillä kilpailu esimerkiksi teknologian alalla on entistä tiukempaa. Suomen on tehtävä kaikkensa, pysyäkseen mukana kansainvälisessä kilpailussa.
Euroopan parlamentissa järjestetyssä kansallisten parlamenttien budjettivaliokuntien ja parlamentin budjettivaliokunnan välisessä keskustelutilaisuudessa ruodittiin mahdollisuuksia budjettiyhteistyön tulevaisuudesta.
Keskustelua yhteistyöstä ja sen eri tasoista onkin nyt käytävä avoimesti, etenkin kun budjeteilla pyritään samoihin tavoitteisiin. Eurooppalaiseen kilpailukykyyn panostaminen on tästä budjettien potentiaalisesta yhteisvaikutuksesta hyvä esimerkki.
Monissa kansallisissa budjeteissa on myös tarvetta parempaan budjettikuriin. Tähän ongelmaan on tarttumassa myös Euroopan komissio kansallisten budjettien ennakkotarkastuksen muodossa. Suomessa käytössä oleva kehysbudjetointi on luonut budjettikuria suomalaiseen käytäntöön.
EU:n monivuotiset rahoituskehykset toimivat samalla tavalla eurooppalaisella tasolla. Hyvien käytänteiden markkinointi kaikkiin jäsenmaihin toteutuu parhaiten keskustelua lisäämällä.
Riikka Manner Europarlamentaarikko (kesk.) Varkaus
|
|
