| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Riistetty vapaus
Lapsiin kohdistuva huostaanotto koskee yli 11000 alle 18-vuotiasta kansalaista.
Hallintotuomioistuimet ovat avainasemassa ohjaamaan hallinnon kehitystä, koska niiden päätöksillä vaikutetaan ja luodaan paineita kuntiin.
Oikeusministeriön hallintolainkäyttöä selvittänyt työryhmä arvioi, ettei hallintolainkäyttölain säännöksiin liity suurempia perus- ja ihmisoikeusongelmia.
Lapsi, jonka vapauteen ja perhe-elämään kajotaan ja joka siirretään pois perheestään, voi olla asiasta eri mieltä.
Lapsiin kohdistuva vapaudenriisto eli huostaanotto koskee yli 11 000 alle 18-vuotiasta kansalaista. Kaikkiaan maassamme yli 16 000 lasta elää kodin ulkopuolella. Työryhmän olisi tullut pohtia, mikä hallintolainkäytössä tuottaa lisääntyvästi huostaanottoja, sosiaalivankeja.
Hallintotuomioistuin hyväksyy työntekijän käsitykset lapsen edusta miltei poikkeuksetta. Syntyy ristiriita, jos kansalainen menettää luottamuksen tuomioistuimen toimintaan.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli vuonna 2009 kanteluita liki 4400, joista yli 500 koski sosiaalihuoltoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomella lukuisia tuomioita ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien loukkaamisesta.
Maamme ylimmät laillisuusvalvojat ovat vuosien ajan kiinnittäneet huomiota epäkohtiin, joita hallinnossa tapahtuu.
Kuopion tilastot osoittavat vakavaa asennevammaa, kun alle 18-vuotiaista lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle yli maan keskiarvon; v. 2008 1,9 prosenttia eli 337 lasta.
Asennevamma ilmenee kyvyttömyytenä nähdä asiakas sosiaalihuollon palveluihin oikeutettuna ihmisenä.
Mikäli vanhemmat hakevat apua ongelmiinsa ja perheen tilanne paranee, tulee myös viranomaisen se nähdä ja toimia perheen jälleen yhdistämisvelvoitteen mukaan.
Hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä huostaanottoasiassa on usein kyse perheestä, joka on pyrkinyt saamaan palvelua omasta kunnastaan siinä onnistumatta.
Valtaosa lastensuojeluasioista liittyy lapsen koulunkäynnin pulmiin. Useimmiten kyse on tilanteesta, jossa lapsi olisi ollut perusopetuslain edellyttämän tuen tarpeessa, mutta jäänyt niitä vaille.
Järjenvastaista on panostaa sijoitettuun lapseen jopa yli 800 euroa vuorokaudessa, kun rahoilla saadaan usein aikaan rikoksia tekeviä, päihteitä käyttäviä nuoria.
Kuopiossa kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista. Mitä saataisikaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitaja jne.
Julkisen sektorin tuottavuutta on, ettei yksikään maamme lapsista joudu julkisen vallan toimesta syrjäytetyksi.
Leeni Ikonen Varatuomari Sipoo
|
|
