| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Työrauha historiaa
Kunnat saavat hyvin pitkälti muokata opetussuunnitelmansa omien painotustensa mukaisiksi.
Koulujen työrauhaongelmat ja opettajien auktoriteetin mureneminen ovat viime aikoina olleet voimakkaasti esillä tiedotusvälineissä ja kahvipöytäkeskusteluissa.
Vaikka Suomi edelleen paistattelee Pisa-tutkimustulosten kärjessä, maailmalla ollaan tyrmistyneitä siitä, kuinka huonosti suomalaisnuoret käyttäytyvät kouluissa. Aika, jolloin opettajia ja heidän työrauhaansa kunnioitettiin, on historiaa.
Nyt ihmetellään, miksi oppilaat ovat tottelemattomia. Myös vanhemmat käyttäytyvät yhä usein aggressiivisesti opettajia kohtaan.
Valtiovallan luomat koulutuspoliittiset puitteet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä lähes täydellisestä normiohjauksesta nykypäivän normittomaan systeemiin, jossa valtio rahoittaa toiminnan ja kunnat vastaavat opetustoiminnan käytännön järjestämisestä.
Keskusjohtoinen normiohjaus kulki opetushallituksesta läänihallituksen kouluosaston kautta kuntien koulutoimistoon, josta ohjeet siirtyivät rehtoreiden kautta opettajille. Lääninhallituksen kouluosastolla sekä koulutoimen tarkastajilla ja ohjaajilla oli suuri merkitys opetuksen järjestämisessä lain mukaisesti.
Sittemmin keskusjohtoisuudesta haluttiin luopua, eikä lääninhallitus - 1.1.2010 alkaen aluehallintovirasto - ole enää vuosiin puuttunut kuntien opetustoimintaan oma-aloitteisesti.
Talousahdinko on monissa kunnissa vaikuttanut opetuspuitteiden heikkenemiseen. Rehtoreilla on usein käytännössä hyvin rajalliset mahdollisuudet uudistaa tiloja ja kalustoa ajan vaatimusten mukaisiksi, mikä kuormittaa opettajia ja vaikuttaa opetuksen laatuun.
Keskusjohtoisen normiohjauksen aikana rehtoreiden velvollisuuteen kuului seurata opetusta tietty tuntimäärä. Tänä päivänä oppituntien seuraaminen on vähäistä ja usein opetussuunnitelmien tuntemus ja noudattaminen ovat opettajien henkilökohtaisella vastuulla.
Nykyisin kunnat ja koulut saavat hyvin pitkälti muokata opetussuunnitelmansa omien painotustensa mukaisiksi. Paperilla ne varmasti ovat kunnossa.
Mikään koulun ulkopuoleinen taho ei tänä päivänä valvo opetussuunnitelmien noudattamista, vaan vastuu on yksin rehtoreilla ja opettajilla.
Viime vuosien koulutuspoliittinen linjaus on johtanut tilanteeseen, jossa vahvojen ja asiansa osaavien rehtoreiden koulut voivat hyvin. Samaan aikaan monet koulut ovat ajautumassa hallitsemattomaan kaaokseen.
Aiemmin lääninhallituksen koulutoimen ja hallinnon tarkastajat pitivät huolen siitä, että kouluissa on asiansa osaavat ihmiset oikeilla paikoillaan. Tänä päivänä oppilaiden vanhemmat ovat ottaneet valvojien roolin arvostelemalla opettajien ja rehtoreiden toimintaa tuntematta kuitenkaan opetussuunnitelmia ja koulun käytänteitä.
Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että opettajien uskottavuus oppilaiden silmissä laskee ja työrauhaongelmat koulussa lisääntyvät.
Toivottavasti valtiovalta ymmärtää puuttua tilanteeseen ja jakaa vastuuta, ennen kuin rehtoreiden ja opettajien kuorma käy ylivoimaiseksi.
Siihen saakka oppilaiden vanhemmat voisivat tutustua koulujen opetussuunnitelmiin ja järjestyssääntöihin ja osaltaan vaikuttaa siihen, että niitä noudatetaan.
Pasi Pitkänen Rehtori Porin Kristillinen Koulu Kunnanvaltuutettu (kok.) Kaavi
|
|
