Pääkirjoituksessa väitettiin Kelan tutkijan Anita Haatajan selvittäneen numeroiden avulla, ettei äitiys ole missään nimessä rasite työnantajalle (SS 1.2.).
Ihmetyttää lisäksi yritystoimintaa kielteiseen sävyyn arvioiva linjaus, että yritysten omistajille maksamat osingot ovat yhteiskuntavastuutonta toimintaa.
Selvityksestä tai pikemminkin Haatajan haastattelun uutisoinnista voi saada kuvan, että työnantajat saavat liki täyden kompensaation niistä kustannuksista, joita vanhemmuudesta koituu työnantajina oleville yrityksille.
Haataja tosin toteaa haastattelussa itse aivan oikein, että pienten yritysten kohdalla järjestelmässä voisi olla vielä kehitettävää.
Jokaisen täytyy tietää, miten muutaman hengen yrityksissä, joita Suomessa on kaikkein eniten, yhdenkin henkilön ennalta arvaamaton poissaolo lapsen sairastuttua vaikuttaa yrityksen tekemisiin. Ja samalla jää joko tuloja saamatta tai syntyy lisäkustannuksia.
Työnantajalle korvataan jo suurin osa lapsen syntymisen yhteyteen liittyvistä palkkakustannuksista. Työehtosopimuksissa on melko laajasti sovittu äitiysvapaiden ja jossain määrin myös isyysvapaiden palkallisuudesta.
Vanhemmuus ei kuitenkaan rajoitu vain lapsen syntymän ajankohtaan. Vanhemmuudesta koituu työantajallekin kustannuksia paitsi lapsen syntymän ajalta myös ennen sitä ja vielä pitkään sen jälkeen.
Näitä vuosien mittaa vanhempana olemisesta työnantajalle koituvia palkkakustannuksia ei korvata mitenkään. Ne jäävät työnantajan maksettavaksi.
Jos katsotaan kaikkia vanhemmuudesta työnantajalle koituvia kustannuksia siihen saakka, kun lapsi täyttää 10 vuotta, niin työnantajan lopullisesti kannettavaksi jää edelleen selvästi yli puolet kaikista kustannuksista.
Kokonaiskustannukset muodostuvat äitiys- ja isyysvapaiden lisäksi monista eristä lähtien raskauden aikaisista lääkärissäkäynneistä ja poissaoloista, sijaisten hakemisesta ja perehdyttämisestä.
Suurin yksittäinen ja selkeästi laskettavissa oleva kustannuserä muodostuu sairastuneen lapsen hoitoajan palkoista. Useissa työehtosopimuksissa tämä tilapäinen hoitovapaa on sovittu palkalliseksi muutaman päivän ajan.
Tilapäisen hoitovapaan palkkakustannukset työnantajalle ennen lapsen 10. ikävuotta voidaan arvioida ainakin 5000 euroksi lasta kohden.
Lasten hankkiminen on tietenkin mitä kannustettavin asia Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa huoltosuhde on muuttumassa hyvin epäedulliseksi. Vastuu väestön myönteisestä kehityksestä on kuitenkin mitä suurimmassa määrin yhteinen, kaikille kuuluva.
Tällä hetkellä vanhemmuudesta seuraavat kustannukset ovat valitettavasti yksi tekijä muiden joukossa, joka saa varsinkin pienet yritykset, joissa yhä suurempi osa yksityisen sektorin työpaikoista on, pohtimaan tarkkaan nuorten ihmisten palkkaamista pysyvään työsuhteeseen.
Yhteiskunnan vastaantulolla, siis valtion rahoituksen suuntaamisella vanhemmuuden kustannusten kompensointiin, rohkaistaisiin nuorten ihmisten palkkaamiseen ja lasten hankkimiseen nykyistä nuoremmalla iällä.
Yhteiskunnan lisäpanostuksen jälkeenkin yrityksille jäisi aivan varmasti vielä tuntuva määrä yhteiskuntavastuuta kannettavaksi myös hyvästä vanhemmuudesta.
Sirpa Alho-Törrönen Puheenjohtaja Kansanedustajaehdokas (kok.) Eino Fagerlund Toimitusjohtaja Savon Yrittäjät
