| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Vaativa tehtävä
Keskivertokansalaiselle sosiaalilainsäädännön viidakko saattaa olla vaikeaselkoinen.
Kelalle on annettu, tai se on ominut aseman, joka sille ei oikeusvaltiossa oikeasti kuulu. Kelan periaatteet etuuksien myöntämisessä ovat peräisin esinevakuutussektorilta, mutta ihmiset eivät ole esineitä.
Etuuspäällikkö Jyrki Elon mukaan etuuden saaminen edellyttää näyttöä oikeudesta etuuteen (SS 23.1.). Oikeusvaltiossa, jossa ihmisten oikeudet pitäisi olla etusijalla, näyttövelvollisuus pitäisi olla Kelan puolella. Kelan tulisi osoittaa hoitavan lääkärin lausunto virheelliseksi.
Epämääräinen vetoaminen oikeustapauksiin tai yleiseen käytäntöön on vähintään horjuvaa, koska oikeustapaukset ovat vakuutusoikeudesta, eikä Kelan etuuspäätöksiä valvota puolueettomasti.
Kun ihminen joutuu painimaan samanaikaisesti sairautensa ja toimeentulonsa kanssa, ei keskiverto kansalainen pysty eikä jaksa perehtyä sosiaalilainsäädännön viidakkoon eikä jaksa kannella päätöksistä, joissa voi olla selviä epätotuuksia ja sävellettyjä perusteluja.
On huomattava, että Kelan asiantuntijalääkäri ei tee etuuspäätöstä, vaan antaa asiasta lausunnon päätöksentekijälle, eikä siten tarvitse välittää Hippokrateen valasta. Päätöksen tekee joku Kelan toimistovirkailija, jolle Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus on antanut valtuuden ja jonka koulutus saattaa olla esim. erikoishammasteknikko.
Potilaan työkyvyn kokonaisarviointi on lääkärillekin vaativa tehtävä, ja vakuutusoikeudessa pelataan "täyden työkyvyttömyyden" määritelmällä. Kelan lääkärin ei tarvitse koskaan nähdä potilasta, vielä vähemmän päätöksentekijän, koska päätökset tehdään jossain muualla kuin potilaan kotipaikkakunnalla.
Tunnen tapauksen, jossa Kela yritti katkaista 300 päivän yhtämittaisen sairausloman siten, että katkaisi sairausloman pariksi viikoksi, josta sitten asiantuntijalääkäri teki lausunnon, joka oli vastoin hoitavan lääkärin arviota.
Lausunnossa luki, että särkylääkeostoja ei ole ja että leikkauksesta toipuminen kestää normaalisti kolme kuukautta. Juuri sen parin viikon aikana ei särkylääkkeitä ollut ostettu, mutta kolmen kuukauden lääkkeet Kela oli korvannut pari kuukautta aikaisemmin.
Lausunto meni päätöksentekijälle, joka teki kieltävän etuuspäätöksen lääkärinlausuntoa sujuvasti soveltamalla kirjoittaen, että särkylääkeostoja ei ole ja "leikkauksesta olette toipunut normaalisti". Päätös kumottiin sosiaalivakuutuslautakunnassa.
Miksi näin? Siksi, että ihminen voidaan siirtää 300 päivän jälkeen työmarkkinatuelle työttömäksi työnhakijaksi, vaikka on hoitolääkärin arvion mukaan työhön kykenemätön.
Kun sosiaalilainsäädäntöä uusittiin vuosina 2004-2005, ainoastaan kansanedustajat Erkki Virtanen (vas.) ja Leena Rauhala (krist.) rohkenivat olla sitä mieltä, että tilanne on vastoin laillisia periaatteita siksi, että työntekijän on oltava työmarkkinoiden käytettävissä sinä aikana, jolloin työmarkkinatukea maksetaan.
Työmarkkinatuen määrä taas riippuu puolison tuloista ja vähennys alkaa noin tuhannesta eurosta.
Kun liikutaan minimitoimeentulon rajoilla, kaatuu kustannuksia helposti kuntien niskaan toimeentulotuen muodossa.
Tietoni ovat muutaman vuoden takaa, ja jos joku asia on muuttunut, pyydän että asiat oikaistaan.
En halua myöskään osoitella Kelan virkailijoita. Palvelu on aina ollut korkealuokkaista ja ystävällistä. Toimintalinjat ja ohjeet tulevat ylemmältä tasolta.
Harri Päärnilä Rautalampi
|
|
