| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Valtio kyykyttää kunnolla
Suomen yliopistot keräävät parhaillaan rahaa toimintaansa yksityisiltä lahjoittajilta.
Juuri nyt valtio kyykyttää yliopistolaitosta ihan kunnolla. Se vaatii yliopistoja haalimaan kerjäämällä niiltä poisottamansa euromäärän.
Samanaikaisesti yliopistojen toiminnasta ajetaan löysät pois ja jäljelle jääneen henkilökunnan voimavarat ajetaan loppuun.
Se tekee yliopistot nöyräksi ja samalla yliopistojen laitoksista on tulossa lahjoittajien tuotekehitysyksikköjä. Tuotteettomat oppialat ja yliopistot eivät saa lahjoitusvaroja.
Akateemisuus on häviämässä ja perustutkimus näivettyy. Innovaatiot jäävät toteutumatta, ja jos niitä syntyy, ne nappaa lahjoittaja.
Suomen yliopistojen rahankeruu ei ole sujunut odotettavalla tavalla. Tavoitteet ovat kaukana, paitsi Itä-Suomen yliopistolla, joka asetti itselleen vaatimattoman tavoitteen: aluksi miljoona, myöhemmin kolmen miljoonaa ja nyt viisi miljoonaa euroa.
Turun yliopistolla tavoitteet ovat alunalkaen olleet kunnianhimoisen korkealla eli tavoite on kerätä 20 miljoonaa, Oulun yliopistolla 15 ja Jyväskylän yliopistolla 10 miljoonaa euroa.
Suomen kolmanneksi suurimman yliopiston - Itä-Suomen yliopiston - vaatimattomat, joskin realistiset rahankeruutavoitteet ja kunnianhimoiset sijoittumistavoitteet huippuyliopistojen joukkoon eivät vaan tunnu kulkevan käsi kädessä.
Suurin huoli tässä kaikessa on tulevaisuuden tekijöiden eli nuorten tutkijoiden ja väitöskirjan tekijöiden tulevaisuudesta.
Säätiöt, kuten Saastamoisen säätiö, joka on ennen tukenut voimakkaasti nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä tiedeyhteisöissä, antoikin tänä vuonna rahansa Itä-Suomen yliopiston taseen kaunistamiseksi. Sieltä rahat kulkeutuvat yliopiston toiminnan yleismenoihin ja tuskin riittävätkään.
Kuopion Luonnonystäväin yhdistys on vuosittain jakanut apurahoja nuorille väitöskirjan tekijöille lahjoittajiensa toiveiden mukaisesti. Hekin antoivat tänä vuonna rahansa yliopiston taseen kaunistamiseksi.
Nyt nuo apurahat jäävät jakamatta suoraan nuorille, joilla on ongelmia tutkimuksiensa rahoituksen suhteen. Täyttyykö lahjoittajien toive?
Nuoret tutkijat ovat pääroolissa matkalla huippuyliopistojen joukkoon. Ihmisen aivot ovat parhaimmillaan kaksikymmenvuotiaina. Tämän jälkeen ne alkavat vanhentua.
Parhaat innovaatiot syntyvät juuri näinä vuosina. Tämä näkyy sekä tieteessä että taiteessa.
On syytä pitää huolta siitä, että suuri yliopistouudistus ei heitä lasta lapsiveden mukana.
Yhteiskunnallisesti katsoen lahjakkaiden nuorten huomioiminen ja erityisesti laajemmin nuorisotyöttömyyden torjuminen ovat viisaita panostuksia tulevaisuuteen - matkalla huipulle.
Tapio Nurmi Dosentti Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
|
|
