Katriina Kvist kirjoittaa huolestaan sosiaalityöntekijöiden jaksamisesta (SS 18.9.).
Tilannetta koulun sosiaalityöntekijöiden, koulukuraattorien näkökulmasta seuranneena on helppo yhtyä Kvistin kommentteihin. Asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa eikä ole ihme, jos sosiaalityöntekijät kokevat stressiä ja kaoottisuutta työssään.
Edelleen sosiaalityöntekijöihin kohdistuu paineita lomautusten myötä.
Lastensuojelun puolella lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on useasti ottanut kantaa siihen, kuinka lamassa tehdyt leikkaukset lasten ja perheiden pahoinvointia ehkäisevistä palveluista tulevat lopulta kuitenkin maksettaviksi yhteiskunnalle, ehkä jopa moninkertaisesti.
Lastensuojelulaki velvoittaa kunnat järjestämään perusopetuksen oppilaille koulukuraattorin palveluita, jotka antavat oppilaille kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun "riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi".
Tämä lain velvoite ei kuitenkaan tällä hetkellä kaikissa kunnissa toteudu.
Ymmärrettävää on, että kunnat kokevat paineita kustannusten karsimiseksi ja talousarvioiden tasapainottamiseksi. Jotta kunnat pystyvät selviytymään velvollisuuksistaan, tulee lainsäädännön kuntia koskevia velvoitteita vähentää tai etsiä vaihtoehtoisia uusia tapoja palveluiden tuottamiseksi.
Koska näköpiirissä ei ole kuntien velvollisuuksien vähenemistä, voisivat kunnat hyvinkin omaa hankintakäytäntöään parantamalla hankkia osan palveluistaan alueen pk-yrityksiltä. Tällöin kysyntä loisi automaattisesti yksityistä palvelutuotantoa julkisen sektorin omien sosiaalipalvelujen rinnalla näitä täydentävänä vaihtoehtona.
Oskari Uotinen Palvelusuunnittelija Seppo Lyyra Toimitusjohtaja Lyyra-plus Oy
