Energiakysymyksiä

Luonnonsuojelujärjestöt ja vihreät puolueet ovat ansiokkaasti kiinnittäneet huomiota keskeisen tärkeisiin kysymyksiin ympäristön hoidossa. Muutamissa kysymyksissä näyttää kuitenkin siltä, että uskonvaraiset vakaumukset ovat ohittaneet tieteelliseen tietoon perustuvan ajattelun.

Suomen energiantarpeen sanotaan olevan ratkaistavissa energiaa säästämällä ja käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, kuten tuuli, aurinkopaneelit ja bioenergia. Tavoitteena sanotaan olevan ennen muuta kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Tämä herättää muutamia kysymyksiä.

Miten on otettu huomioon se, että käyttö lisääntyy tekniikan parantuessa? Lapsuudenkodissani oli keskellä suurta tupaa yksi 60W hehkulamppu, joka ei nykyihmiselle taitaisi riittää. Vaikka LED-valo säästäisi 80 prosenttia energiaa, valaistujen tilojen lisääntyminen ja kirkkaampi valaistus syövät säästön pois. Sama koskee lämpimän veden käyttöä. Kehitysmaissa energian käytön lisääminen on edellytys kehitykselle. Säästö on tärkeä sen lisääntymisen hillitsemisessä, mutta ei vähennä käyttöä.

Puu on Suomessa poikkeuksellisen tärkeä energianlähde jo nyt, se vastaa noin neljäsosasta kokonaisenergian tuotantoa ja on energialähteistä suurin. On puhuttu jopa määrän kaksinkertaistamisesta.

Miten luonnonsuojelu on otettu huomioon (runkopuu kilpailee metsäteollisuuden kanssa, hakkuita joudutaan tehostamaan, kantojen ja risujen kerääminen köyhdyttää maapohjaa ja aiheuttaa eroosiota)? Eikö näistä pitäisi kantaa erityistä huolta?

Puu on hiilineutraali vain pitkällä aikavälillä, jos kasvun oletetaan kompensoivan korjuun eikä fossiilisia polttoaineita vaativia kuljetus- ja prosessointikustannuksia lasketa. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että puubiomassan hiilidioksidipäästö on noin kolmannes kivihiilen ja puolet maakaasun päästöstä. Tosielämässä puun polton efektiivinen kasvihuonepäästö vaihtelee hyvin suurissa rajoissa ja voi olla kivihiilen päästöä suurempikin. Kuinka tämä on otettu huomioon? Miten turve poikkeaa puusta, sekin kasvaa uudelleen joskin hitaammin?

Millä tavalla on otettu huomioon bioenergian terveysvaikutukset? Ympäristön terveyteen vaikuttavista tekijöistä ylivoimaisesti suurin on pienhiukkaset, ja niiden kaksi suurinta lähdettä ovat puun hajapoltto ja liikenne. Niiden lasketaan aiheuttavan Suomessa vuosittain toistatuhatta kuolemaa ja paljon sairastuvuutta. Kehitysmaissa tilanne on pahempi.

Olkiluodon reaktoria on rakennettu 10 vuotta, hinta lienee 8–9 miljardia euroa, ja tuotanto 12–13 TWh sähköä vuodessa. Tästä tulkitaan, että ydinvoima kuuluu kalliina historiaan. Samaan tuotokseen tarvitaan yli 1500 tuulivoimalaa (3 MW) plus säätövoima. Tuulivoimalat maksavat noin 6 miljardia euroa ja tarvitsevat paljon infraa. Millä aikataululla nämä pystyttäisiin rakentamaan ja mihin, kun niitä on saman kymmenvuotiskauden aikana rakennettu noin 170 eli 1,3 TWh edestä?

Tuulivoiman suurin ongelma on se, että tuotanto ja käyttö eivät kohtaa. Sähköä on pakko tuottaa joka minuutti niin paljon kuin sitä kulutetaan. Siksi tarvitaan suuri määrä säätövoimaa: vesivoimaa, kivihiiltä, öljyä, kaasua, biopolttoaineita. Osa-aikainen käyttö tekee niistä kannattamattomia. Kuka investoi kannattamattomaan säätövoimaan? Paljonko hyötysuhdetta huonontaa ja kuinka suuret ovat lisäpäästöt, kun polttoa ajetaan lyhytjaksoisesti ylös ja alas? Pitääkö tuulivoima velvoittaa kustantamaan oma säätövoimansa?

Tuulivoiman korkea hinta johtuu siitä, että ennen yhdenkään kilowattitunnin tuotantoa on kulunut paljon soraa, betonia, dieseliä, sähköä, muovia, terästä, kuparia ja harvinaisempia aineita. Sama tilanne on aurinkovoimassa. Näiden tuottaminen aiheuttaa suuret päästöt. Miksi näitä sitten kutsutaan päästöttömiksi?

Miksi ydinjätteen riskien sanotaan ulottuvan jääkausienkin yli? Mitä radioaktiivisempaa aine on, sitä nopeammin se häviää. Ydinjätteen radioaktiivisuus häviää ensin hyvin nopeasti ja tuhannen vuoden kuluttua siitä on enää noin tuhannesosa jäljellä. Sen jälkeen jäljellä olevien pitkäikäisten radioaktiivisten isotooppien turvallisuusriskit ovat pahimmissakin skenaarioissa pienempiä kuin radontalossa asuvien riskit. Tuhat vuotta kallioluolassa kestävien saveen upotettujen kuparikapselien tekeminen ei ole kovin suuri insinööriongelma. Jääkausien jälkeisten riskien käyttäminen vakavina perusteina on epäeettistä harhautusta.

Miksi Fukushiman vuoden 2011 onnettomuus kuvataan ydinvoimalaonnettomuutena? Sehän oli ensi sijassa maanjäristys ja tsunami. Tsunami tappoi ainakin 15 000 ihmistä. Valtavan tsunamin aiheuttaman ydinvoimalaonnettomuuden päästämään säteilyyn ei tiettävästi kuollut yhtään ihmistä, eikä odotettavissa oleva syöpämäärä ole niin suuri, että sitä koskaan kyettäisiin väestössä osoittamaan. Laskennallisesti se voisi olla keskimäärin 1–3 syöpää vuodessa 50 vuoden aikana.

Pääasia unohtuu eli kasvihuonepäästöjen ja terveydelle haitallisten hiukkaspäästöjen vähentäminen. Eikö pääasia ole tärkeämpi kuin korvaavien vaihtoehtojen asettaminen toisiaan vastaan? Suomessa on nyt poikkeuksellisen monipuolinen energiantuotanto, puu (24 %), öljyt (23 %), ydinvoima (18 %), hiili (11 %), maakaasu (8 %), vesi, turve ja muut sekä tuonti (kukin noin 4 %). Eikö olisi turvallisuuden ja omavaraisuuden kannalta hyvä säilyttää monipuolisuus ja keskittyä fossiilisten käytön vähentämiseen, joka on varsinainen villakoiran ydin?

Jos olen jossakin kohdassa väärässä, toivon, että se osoitetaan kunnolliseen tutkimukseen perustuen. Näin tiede toimisi. Jos tieto on väärää, sen korjaa parempi tieto, mutta ei mikään muu.

Kirjoittaja on ympäristöterveyden emeritusprofessori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Palvelu on parasta mainosta

Kodin paras kaluste

Maataloudesta voi tulla vielä kultaa kalliimpaa

Savonlinna valokeilaan Putinin vierailulla

Viennin imu

Näkemisen parantavaa tuskaa

Kolme suurta kaupunkipuoluetta vahvoilla

Yhdysvaltojen arvovalta maailmassa heikkenee

Ideologinen perhejuhla

Sote siirtyy Savossa - miten?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.