Katse vientiin päin

Kun kotimarkkina ei kasva ja on lähtökohtaisestikin pieni, yritykset suuntaavat katseensa kansainvälisille markkinoille.

Yhdessä yritysmaailman yleisistä mantroista todetaan, että yrityksillä on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kasvaa tai kuolla.

Kasvua on ennemmin tai myöhemmin haettava maan rajojen ulkopuolelta, nykyään entistä useammin ennemmin.

Suomen vienti on ollut vaikeuksissa vuodesta 2008 saakka.

Maan viennistä vastaa suurelta osin harvalukuinen suuryritysten joukko, joihin globaalin kysynnän muutokset ja Suomen kilpailukyvyn ongelmat ovat jättäneet jälkensä. Pinnan alla poreilee kuitenkin uusia alkuja. Pienet ja keskisuuret yritykset, eli niin sanotut pk-yritykset, hakevat jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

Myös Pohjois-Savossa on merkkejä pk-yritysten kasvavasta kiinnostuksesta kansainvälistymiseen. Eri talousalueiden mahdollisuuksia avaavat markkinainfot vetävät kerta toisensa jälkeen tuvan täydeltä väkeä. Kauppakamarilla vastaamme entistä useampien kysymyksiin kansainväliseen liiketoimintaan liittyen. Seppo Hoffrén Oy Consultancyn laatima laaja kasvuyritysselvitys kertoi kesällä, että Pohjois-Savon kasvuyritykset tähtäävät lähivuosina lähes kolminkertaiseen viennin volyymiin.

Virinnyt kiinnostus näkyy myös tilastoissa. Tullin viimeisimmät maakuntatason vientitilastot ovat vuodelta 2012. Tuolloin pohjoissavolaisten vientiyritysten määrä kasvoi 11 prosenttia, Suomen toiseksi nopeinta tahtia Etelä-Karjalan jälkeen.

Kasvun varaa toki onkin. Vielä 2010-luvun alkupuolella Pohjois-Savossa arvioitiin olevan noin parisataa vientiyritystä ja vientiyritysten joukko oli varsin staattinen. Nyttemmin todellinen luku taitaa pyöriä kolmensadan tuntumassa. Sekin on pieni luku Pohjois-Savossa toimivasta noin 13 000 yrityksestä. Olen varma, että kansainvälistä potentiaalia on selvästi useammalla.

Kansainvälistyminen on monelle pk-yritykselle iso ponnistus. Kotimaassa rakennettu toimintamalli käy harvoin sellaisenaan uudelle markkinalle. Kohdealueeseen ja sen rakenteeseen on perehdyttävä tarkkaan, jotta omat valinnat markkinalle menosta onnistuisivat.

Kannattavan liiketoiminnan aikaansaaminen vie usein enemmän aikaa ja rahaa, kuin mihin yritys oli alun perin varautunut.

Nyrkkisääntönä voi kuitenkin todeta, että hyvin tehdyt kotiläksyt tienaa takaisin ajansäästönä ja kannattavuutena.

Kansainvälistymistä hakevat pk-yritykset ovat merkittävä mahdollisuus ja tulevaisuuden tekijä viennistä elävälle Suomelle. Siksi kansainvälistymiseen suunnataan myös julkista tukea ja neuvontaa.

Laaja julkisrahoitteinen palvelutarjonta on viime vuosina koottu yhteisen Team Finland –palvelukokonaisuuden alle.

Team Finland lupaa yrityksille apua neuvonnasta rahoitukseen ja yhteiskuntasuhteiden luomiseen.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että Team Finlandin organisoitumiseen on mennyt luvattoman kauan aikaa.

Monesti on näyttänyt siltä, että asiakkaiden tarpeet ovat unohtuneet, kun valtionhallinto on pohtinut Team Finland –toimintaan sopivia organisaatioita ja niiden keskinäistä työnjakoa. Samalla olemassa olleet toimivat palvelurakenteet ovat rapautuneet.

Pahin puljaaminen näyttäisi kuitenkin viimein olevan ohi ja alkusyksystä palvelut polkaistiin liikkeelle.

Nyt myös Pohjois-Savossa työskentelee Team Finland –koordinaattori ja organisaatiorajat ylittävä asiakkuustiimi. Yhteinen tahtotila jaetaan kehitysyhtiöstä yritysjärjestöihin ja oppilaitoksista valtionhallinnon alaisiin elinkeinopalveluihin: maakunnan kansainvälistyviä pk-yrityksiä palvellaan yhteistyössä ratkaisuhakuisesti.

Yrityksillä on nyt lupa odottaa, että Team Finland vastaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien tarpeisiin.

Team Finland ei kuitenkaan voi eikä sen pidä kansainvälistyä yhdenkään yrityksen puolesta.

Julkisten toimijoiden rooli ei ole ohjata yritysten kansainvälisiä kasvupyrkimyksiä, vaan yritykset vastaavat itse omasta kasvustaan. Siksi yritykset ja niiden omat verkostot on nostettava vahvasti Team Finland –toiminnan keskiöön.

Team Finland –toiminnassa on myös pidettävä kirkkaana mielessä, että julkisin varoin ei tarjota sellaisia palveluita, koulutusta tai mentorointia, jonka jo joku muu toimija alueella voi tarjota. Päinvastoin – kansainvälistyvien yritysten auttamiseksi kannattaa hyödyntää myös yksityistä palvelutarjontaa, jota esimerkiksi lukuisat asiantuntijayritykset tarjoavat. Silloin päästään hyödyntämään tarjolla olevaa osaamista laaja-alaisesti ja vältetään päällekkäisyyksiä, jotka vääristävät kilpailua.

Pohjois-Savosta lähtevän viennin arvo on nyt noin 1,7 miljardia euroa, josta selvästi suurin osa – lähes 90 prosenttia – tulee teollisuudesta.

Edellytykset kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamiseksi ja monipuolistamiseksi ovat parantuneet.

Pk-yritysten kansainvälistyminen tuottaa harvemmin pikavoittoja, mutta luo varsin kiinnostavia kasvunäkymiä tulevaisuuteen.

On paitsi Pohjois-Savon, myös koko Suomen kannalta tärkeää, että vientitulo syntyy tulevaisuudessa useammista eri lähteistä. Se tasoittaisi suhdannevaihteluita, jotka ovat viime vuosina olleet rajuja. Siksi toivon, että vihdoin käyntiin päässyt Team Finland onnistuu tärkeässä työssään.

Ennen kaikkea menestystä on toivotettava kaikille niille pk-yrityksille, jotka laittavat itsensä likoon ja hakevat rohkeasti kasvua maailmalta.

Kirjoittaja on Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kesälomamaa

Uskalla lähteä vaikka yksin

Hallituksen loppukaudeksi on luvassa epävakaista

Brittien brexit on kaikkea muuta kuin helppo harjoitus

Katoavaa kansantalkoota

Keväinen järkytys

Risikko ajoitti lausuntonsa erittäin huonosti

Ehdokasasettelu kaipaa enää protestiehdokasta

Uuden verisunnuntain pelkoa

Hei sinä musiikkini vihaaja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.